Seitsemän kuukautta ja "muutamaa" pipoa myöhemmin

"Viimeisin viesti 7 kuukautta sitten"...HUPS...

Pikkuisen on päässyt tämä puoli kärsimään, kun pipoja olen ommellut. Oikeastaan muita juttuja en ole pahemmin nyt ehtinyt tekemäänkään, mutta jospa tässä nyt kunnostautuisi, kun hiljennän tahtia piporintamalla. Tässäpä kuitenkin muutamia kuvia Turrikan pipoista :)

Luppakorville lämmikettä

Pientä hiljaiseloa on blogissa ollut, kun on kuumeisesti koirakankaita odoteltu, mutta hieman sain ommeltuakin. Talvi alkaa näyttää merkkejä tulostaan, joten myös koiruuksien korvat tarvitsevat lämmikettä, eli tällä kertaa ei koirapipoja, vaan koiraN pipoja! Ja mallit ovat erittäin mielissään.. ;)

Lisäksi Käpysen Aurinkukonnasta syntyi aika vinkeä pipo ihmispäähän :)

Rotupipokirjo laajenee

Pitääpä sanoa, että WOW! Löysin sivuston, josta voi tilata kankaita lukemattomilla eri printeillä. Mukana myös monia, monia eri koirarotuja! Ei siis enää pelkkiä mäykkypipoja.. ;) Pakkohan sieltä oli ensin pala tilata kokeeksi. Toimituksessa meni tovi, mikä on ihan ymmärrettävää, kun mikäli oikein käsitin, niin jokainen kangas printataan tilauksen tultua. Ja meneehän sitä postissakin joku hetki, että se tänne Pohjolaan löytää.. Puuvillaneulos osoittautui todella hyväksi, laadukkaan tuntuiseksi kankaaksi. Tuolta voi tilata myös oman suunnitelman mukaan, joten tulevaisuudessa pääsee mahdollisesti tekemään jotain myös omasta designista! :)

Koepalan tilasin alaskanmalamuutin kuvilla ja palasta syntyi kaksi malamuuttipipoa!

Noshin mäykyt

En malta olla esittelemättä Noshin uutta ihanaa mäyräkoirakuosia, vaikka pipoja kummempaa en siitä vielä ole ehtinyt tehdä. Kesällä näin Facebookissa ennakkomainoksen syksyn uutuuksista, jossa mäykyt komeilivat ja sitä sitten odotettiinkin, kuin hullu kuuta nousevaa! Viimein tulivat mäykyt myyntiin ja pakko oli heti tilata pala jokaista sävyä. Nyt pystyi taas pipojen tekemistä ajattelemaan edellisen satsin jälkeen, ja nämä lähtevät samaan paikkaan kuin edellisetkin, eli myytäviksi koirien hyväksi, ja varmaan tulevat koristamaan etenkin mäykkyihmisten päitä! :)

Kaikissa sävyissä

Ihanat mäykyt pipossa

Mäykkymeri

Samaan pakettiin lähtee myös pipot, jotka tein Pienestä Hattutehtaasta löytämästäni (minulle) uudesta kuosista Znok Desingnin ketut ja pöllöt -jerseysta. Kangas on kyllä kuin karkkia! Joutuu varmaan vielä tilaamaan palan, jos sitä itselleenkin, tai lähinnä meidän tyttöselle, siitä jotain tekisi.

Ja vielä laitan tähän nipun avainkaulanauhoja, joihin pariin lisäsin pikalukot. Kylläpä muuten tökkii nyt silmään, kun vasta kuvaa katsoessa huomasin, että yhdessä nauhassa kuvio menee eri suuntaan, mutta on ehkä just ja justkestettävissä, kun viimeiset pätkät mäykkynauhaa on nyt tuhlattu, niin ei pääse uuttakaan tekemään...

Kauniita unia, Kekkosen kuvia!

Minulla meni ensimmäinen satsi Käpysen Kesämies Kekkosta ihan ohi. Yht'äkkiä vaan Kekkosia alkoi putkahdella sieltä täältä! En suoraan sanoen ollut aluksi varma tykkäsinkö kuosista, mutta tehokkaan siedätyshoidon jälkeen sitä oli suorastaan pakko tilata, kun sitä taas tulisi myyntiin.

Mutta mitä siitä pitäisi tehdä? Se näytti siltä, että siitä pitäisi tehdä bokserit. Tai kalsarit. En tiedä miksi. Meidän isäntä ei kuitenkaan lämmennyt Kekkos-kalsongeille, joten päätin tehdä itselleni semmoiset! Tai no en ihan.. Minä tykkään shortsipyjaman mallisista yö- ja oloasuina, joten Kekkonen pääsi kuvittamaan meikäläisen shortseja. Ja tietysti samaan sarjaan täytyi tehdä pipa. Pipa onkin meikäläisen tuttua pipamallia.

Yläosan toppiin otin kaavan pohjaksi Suuri Käsityö -lehdestä (nro 6/2000), jota muokkasin enemmän mieleisekseni hieman avartamalla kaula-aukkoa edestä ja takaa, sekä lisäsin helmaan pituutta, kun kaavat piirrettyäni toppi näytti lähinnä napapaidalta. Alaosaan ompelin kaistaleen mustaa trikoota tuomaan hieman kontrastia, jotta toppi ja shortsit erottuisivat toisistaan päällä ollessa. Hieman otin tämmöistä teatterin komedia/tragedia-teemaa mukaan ja ompelin etupuolelle iloisen Kekkosen ja takapuolen kappaleen leikkasin kuvio alassuin, jolloin siitä tuli totinen Kekkonen.

Kesämies Kekkonen on iloinen

Kesämies Kekkonen on totinen

Shortseihin nappasin kaavan myös Suuri Käsityö -lehdestä (7/2013), jota myöskin aavistuksen muokkasin. Hieman vain levensin lahkeita, kun olivat mallissa kapenevat. Muuta muutoksia en lähtenyt tekemään. En olisi uskaltanutkaan, kun on muuten minun ensimmäinen housuntapainen ompelus, niin ei olisi saattaneet saumat enää sattua kohdalleen. Sama "teatteriteema" jatkui shortseissakin; toisessa lahkeessa iloiset ja toisessa totiset Kekkoset.

Totinen Kekkonen - Iloinen Kekkonen

Ja koko ompelun ajan soi päässä "Kekekekekekekekekekekekekekekeke KekkonenKekkonenKekkonenKekkonen!" :D

Yökettumekko mummillekin!

Meidän äiti ihastui myös Lillestoffin Night Fox -kankaaseen nähtyään pikkuneidin yömekon ja halusi itselleen samanlaisen. Ihan ei samalla mallilla menty, vaan otin kaavat äidin lempiyökkäristä. Tein pienet poimutukset kaulaukkoon ja kanttasin kaula-aukon ja hihansuut tummansinisellä trikookanttinauhalla. Hieman mietin oransseja kantteja, mutta kun en löytänyt juuri oikeanväristä nauhaa (lue: ei ollut varastossa, enkä malttanut lähteä etsimään), niin päädyin tuttuun ja turvalliseen. Ja pitihän mekon kaveriksi ehdottomasti tehdä yömyssy! Nyt on pikkuneiti ja mummi samikset. Kauniita unia, pikkukettujen kuvia! :)

Ja sitten vielä uninalle kainaloon! :)

Urakkapalkkana hyvä mieli!

Parisen viikkoa on saumuri öisin surrannut, kun lupasin tehdä erinäisiä juttuja myytäviksi koirien hyväksi. Hieman pieni hampaidentekijä meinasin välillä viivästyttää yötyöläisen urakkaa, mutta sain kaiken valmiiksi ajoissa, vaikka tällä kertaa näyttelyvöihin ei enää öitä riittänyt.

Tuolla lounaisessa suomessa on hurahdettu mäykkypipoihin, joita teinkin sinne vinon pinon, tai oikeastaan kaksi vinoa pinoa. Kangas taas tuttua PaaPiitä. Lisäksi kettukuosit ovat mäykkyväen suosiossa ja löysinkin Käpysestä ja Pienestä Hattutehtaasta minulle uusikuosisia kettukankaita. Lisäksi jo aiemmin oli esitetty toive pääkallopiposta ja viimein kangas löytyi, myöskin Pienestä Hattutehtaasta.

Toinen isompi satsi tuli pantoja. Tuli mäykkykuosia ja kettukuosia, sekä tilasin Antassusta valmiiksi kuvioituja polypreeninauhoja. Niistä olikin nopea tehdä, kun ei tarvinnut koristenauhan kanssa taiteilla. Tyhjensin Kätevän Käden O-renkaista ja lisäksi sieltä hommasin polypreeni(?)nauhat. Koristenauhoja tilasin mm. Hanhelista ja Sampsukasta. Pannat ovat edelleen puolikuristavia, mutta aavistuksen erilaisia. Kuva seuraa perässä.

Vielä ekstrana pyöräytin muutaman avainkaulanauha, kun minulle oli jäänyt malamuuttiompeluista pikkulukkoja, niin tulivat nekin hyötykäyttöön. Ne vasta olivatkin nopeita tehdä! Urakasta loppujen lopuksi valmistui kaikenkaikkiaan 77 pipoa, 28 pantaa ja 6 avainnauhaa, että eiköhän noilla muutama ropo koirille saada. Nyt on aika semmonen kaikkensa antanut ja hyvä fiilis! Nyt minä keskityn pienempiin projekteihin.

...eikä muuten varmaan tee mieli tehdä pipoja vähään aikaan... :D

ja vihreitä mäykkyjä vilisi silmissä

Pinkkejä

Laaduntarkkailija

Vino pino pinkkiä

ja vino pino vihreää

Kettukuosit

ja kovasti metsästetty pääkallokuosi

Puolikuristavan pannan toisenlainen kuristuskiristysosa

Mäykkypannat

Kettupannat

Valmiiksi kuvioiduilla nauhoilla

Kaik yhdes koos

Ja osa avainnauhoista.

Tyynyille päällisiä ja vähän toisenlainen mäykkypipo

Tässä on pääosassa aiemmin tekemäni seula, jossa on kuva meidän Hilmasta.

Alkuvuodesta Facebookissa kiersi luovuuteen kannustava kiertoviesti, jossa luvattiin tehdä kommentoijille jotain omin käsin tämän vuoden aikana. Yksi rohkea ilmoittautui ja aloin miettiä, mitä hänelle tekisin. Halusin tehdä jotain, millä olisi käyttöä, eikä jäisi nurkkiin pölyttymään, joten päätin tehdä tyynyliinoja!

Alkuun ompelin pestyn kankaan tyynyliinaksi. Hieman piti miettiä monenmonen vuoden tauon jälkeen, että mitespäin ne tyynyliinan käännökset nyt menikään, mutta sain sitten liinat kasaan. Tämän jälkeen alkoi kuviointi. Ensimmäiseksi värjäsin pohjan ruiskuttamalla kankaalle suihkepulloilla ruiskutusemulsiota, johon oli sotkettu väripigementtiä. Halusin tehdä pohjasta maiseman kaltaisen, joten alaosan värjäsin vihreäksi ja yläosan siniseksi. Pohjan kuivuttua painoin seulalla koiran kuvan tyynyliinaan. Lopuksi vielä tein niitylle kukkia painelemalla puutikulla pieniä pisteitä. Tässä käytin peittovalkoista, johon olin sotkenut väripigmenttiä. Värien kuivuttua silitin tyynyliinat kankaanpainovärien kiinnittämiseksi. Pitkään mietin vielä, tekisinkö perhosen/linnun/tms. Hilman kuonon yläpuolelle, jota koira katsoisi, mutta en saanut mieleistä aikaiseksi, joten jätin koiran vain haistelemaan kevättuulia.

Ja heti perään tein toisen tyynyprojektin, nimittäin olohuoneen koristetyynyille uudet päälliset, kun entiset olivat jo aikansa eläneet. Olin aiemmin tehnyt vastaavat, joten mallia ei tarvinnut kauaa miettiä. Ompelin ensin päälliset paksusta luonnonvalkoisesta puuvillakankaasta, joka taisi olla jonkinasteista verhoilukangasta. (Enää kun ei tarkemmin muista.. :D ) Sisustyynyt kun olivat jo olemassa, päälliset tein niiden mittojen mukaan. Leikkasin noin 50 x 120 mittaisen palat ja käänsin reunat niin, että keskelle jäi 50 x 50 alue ja takaosa muodostui näistä taitteista, jotka menevät takana n. 5 cm matkalta päällekkäin, mutta jäävät auki. Tämä siis tyynyt "täyttäaukko". Olikohan taas mahdollisimman epäselvästi selitetty? Ompelun jälkeen painoin taas Himmin kuvan keskelle päällistä. Nämä halusin pitää yksinkertaisena, joten en lähtenyt enää muuta siihen suhraamaan. Värin kuivuttua silitin kuvan taas kiinni ja ompelin taakse napit kiinni. Painokuvaa ajatellen päällinen olisi ehkä saanut olla hieman pienempi, mutta hyvä näinkin, niin ei tarvitse lähteä uusia sisustyynyjä metsästämään. Nyt mielenkiinnolla seuraan, kuinka kauan luonnonvalkoiset päälliset ovat vaaleat koirataloudessa kevätkelissä...

Himmi ja Himmi

Takaosassa täyttöaukon kohdan suljin napeilla.

Ja lopuksi vielä se toisenlainen mäykkypipo. Leikkasin ensin yksiväriset trikoot pipon mittoihin ja tämän jälkeen painoin kuvan pipoihin. Maalin kuivumisen ja silittämisen jälkeen ompelin pipot valmiiksi. Niitä tuli kahta eri mallia, minun normaalisti tekemän lököpipo ja sitten hieman lyhkäisempi perusmallinen pipo:

Minun olisi pitänyt tuossa lököpipossa painaa kuva alemmas, sillä pipon ollessa päässä kuvio ei oikein pääse oikeuksiinsa, vaan piiloutuu päälaelle. Perusmallissa tein taitteen eri kohtaan, jolloin kuvio asettuu paremmin ja jää näkyviin pipon ollessa päässä.

Hieman tahtoo  lököpipossa kuvio kadota päälaelle.

 Mutta tästäpä viisastuin ja osaan seuraavan kerran painaa kuvion alemmas. Peruspipokin on kyllä myös kiva, ja niitä on työn alla muutamassa eri värissä.

No, tein minä taas niitä PaaPiin kuosillakin olevia mäykkypipoja... :D

On tuosta kuosista tuloillaan muutakin, kuin vain ainaisia pipoja... ;)