Kiitos kerho-opeille!

Viikko sitten aloimme opetella uutta arkirytmiä, kun tämä mamma lähti taas työmaalle, kun ei sitä lottovoittoakaan kuulunut. Kyllä se vaan meni lähes 1,5 vuotta kotiäitinä nopeasti! Kävimme tämän ylipitkän mammaloman ajan lasten kanssa seurakunnan järjestämässä perhekerhossa, josta eityisesti tyttö on tykännyt kovasti, joten jäädessämme pois kerhosta jokin pieni muistaminen kerhon ohjaajille oli paikallaan.

Mietin, että mukava olisi antaa jotakin, missä näkyy lapsen kädenjälki, kun niin monet kerrat on kerhossakin askarreltu. Päädyin lopulta, miksiköhän sitä kutsuisi, korttikääröön, eli korttiin, jonka sisälle laitoin suklaalevyn. Tyttö maalasi paperin, jonka liimasin kartongille. Kartongin toiselle puolelle molemmat lapset saivat painaa kädenjälkensä kuin allekirjoitukseksi, joiden yläpuolelle kirjoitin meidän kiitokset kerhoajasta, Taittelin kortin kolmeen osaan, laitoin sisään suklaalevyn ja kietaisin ympärille niininauhaa. Tämmöiset pienet muistamiset kerho-opeille sieltä siis syntyi:

Maalaukset

Allerkirjoitusten päälle kirjoitin meidän kiitokset, kun maali oli kuivunut.

Valmis käärö

Ja sisällä suklaalevyt :)

Koiramaiset Anelmaiset

Äitini ihasteli kovasti tytölle tekemiäni mini-anelmaisia, mutta samaan hengenvetoon totesi, että olisipa myös kiva saada villasukat alaskanmalamuutin kuvalla. Ajattelinpa yllättää äitini ja yhdistää nuo ideat, kun äidin synttäritkin oli tulossa. Näin syntyi koiramaiset Anelmaiset! Ja enhän minä sitten malttanut odottaa sinne synttäripäivään asti, vaan äiti sai sukat jalkaansa heti! :D

Nämä ovat muuten neulottu Anelmaisten ohjeella, mutta kukkaraita korvattu malamuutilla ja nilkan kuvio tassuraidalla, joiden kuviot suhrasin itse. Malamuutista tuli melkein tunnistettava.. ;) Ja samallahan valmistui toinen työ Ideat todeksi -listalta. :)

Sopivat tuli! :) (Ja podengon oli pakko taas ihan pakko osallistua kuvaukseen... :D)

Tässä vielä ruutupiirrokset alaskanmalamuutin ja tassun kuvioon:

Villasukat isälle ja pojalle

Rasti seinään! Itselle luomani Ideoista teoksi -haaste on polkaistu käyntiin! Ensimmäisenä listalta valitsin työn alle villasukat miehelle. Minun on pitänyt jo kauan tehdä hänelle villasukat, mutta ei vaan ole vuosiin puikot tarttuneet käsiin. Joskus seurustelun alkuaikoina taisin parit sukat tehdä, kun ei kukaan minulle kertonut "ei villaista ennen kultaista", mutta eipähän tuo tainnut juuri vaikuttaa.. ;) Sen jälkeen sukkia on tullut vain mummoilta, joten päätinpä ilahduttaa isäntää ihan oman vaimon tekemillä villiksillä.

Valitsin malliksi Novitan sukkalehdestä löytyneen Metsäretken, joka minusta oli aika sopiva paljon luonnossa liikkuvalle. Ohjeesta poiketen tein sukat 7 veljeksestä (tummansininen ja puhtaanvalkoinen)  nelosen puikoilla ja noudatin koon 38 ohjetta, jolloin sukista tuli passelit tuommoiseen noin koon 44 jalkaan. Sukat ovat nyt olleet tovin käytössä ja kyllä varmasti 3,5 puikoilla olisi tullut napakammat, joten jatkossa teen kyllä sukat niillä.

Minusta oli mukava ajatus "isä-poika -sukat", joten tein samalla vauhdilla meiden pienemmälle 1 vee isännälle villikset. Aloitin 36 silmukalla ja lisäsin/kavensin ohjeen mukaan.Nämä myöskin samasta langasta ja samoilla puikoilla. Pojan sukissa löysempi jälki ei niin haittaa, antaa varsissa paremmin periksi noissa pikku-ukon juntturakintuissa.

Sittenpä miettimään, mitä sieltä listalta seuraavaksi poimisi. Ehkäpä nyt samalla vauhdilla vielä ainakin yhdet villasukat.. :)

Syksyn synttärijuhlat

Nyt kun taas välillä vettäkin sataa ja kuraa lentää, niin on hyvä hetki palata hieman ajassa taaksepäin ja kirjoittaa meidän syksyn synttäreistä, kun jäi silloin päivittämättä. Ja pakko kirjoittaa nyt kakun resepti ylös, ennen kuin unohdan sen!

Lokakuussa juhlittiin meidän 1-vuotiasta isännän alkua ja jo perinteiseen tapaan askartelin kutsukortit. Hieman oli idea hakusessa, kun pienellä miehelä ei vielä mitään suosikkihahmoa ollut, mutta lopulta keksin syksyyn sopivat sammakot.

Taustakartonkiin tupsuttelin akryylimaaleilla lehtiä, joihin sain sabluunan vaahteranlehden mallisella kuvioleikkurilla. Sammakon leikkasin kartongista ja juhlahatun kuviopaperista. Lisäksi vielä hiukka kimalleliimaa ja silmät päähän. Aika veikeät niistä tuli! :)

Halusin tehdä syksyyn sopivasti omenakakun, mutta en millään löytänyt mieleistä ohjetta, joten aloin kehittelemään omaa kakkua. Hirveästi en itse pidä päärynän ja kinuskin yhdistelmästä, johon löytyi enemmän reseptejä, vaan omena ja kinuski on enemmän minun mieleen, joten tässäpä ohje Hannin omena-kinuskikakkuun:

Omena-kinuskituorejuustokakku

Pohja:
200 g täysjyvä  digestive-keksejä
75 g voita

Täyte:
7 liivatelehteä
1,5 dl sokeria
2-3 omenaa
nokare voita
5 dl vispikermaa
400 g maustamatonta tuorejuustoa
1 dl kinuskikastiketta
0,5 dl sitruunamehua

Kakun päälle:
1 liivatelehti
1-1,5 omenaa
hyytelösokeria
vettä
1 dl kinuskikastiketta


Pohja:
 - Murskaa keksit ja lisää voi. Levitä muruseos tasaisesti leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan pohjalle.


Täyte:
- Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen.
- Karamellisoi omenat: Leikkaa omenat pieniksi kuutoiksi. Sulata sokeri puhtaalla kuivalla paistinpannulla, varo polttamista. Kun sokeri on sulanut ja muuttunut kauniin ruskeaksi, lisää omenakuutiot. Sekoita tasaiseksi ja lisää voinokare. Jätä jäähtymään muun täytteen valmistuksen ajaksi.
- Vispaa kerma vaahdoksi ja jätä hetkeksi odottamaan
- Sekoita tuorejuusto ja kinuskikastike keskenään toisessa kulhossa
- Lisää karamellisoidut omenat
- Liota liivatelehdet kuumennettuun sitruunamehuun ja lisää tuorejuustoseokseen
- Lopuksi lisää kermavaahto nostelemalla sekaan
- Kaada täyte keksipohjan päälle ja anna hyytyä jääkaapissa muutama tunti, mielellään yön yli

Päällinen:
- Laita liivatelehti likoamaan kylmään veteen
- Tee kakun päälle "rengas" pieneksi kuutioidusta omenasta. Mitä enemmän omenaa, sitä paksumpi rengas
- Valmista yksi annos hyytelösokeria pakkauksen ohjeen mukaan (Ei ole nyt pakettia, enkä muista mittoja ulkoa) ja sivele hyytelösokeri omenanpalasten päälle
- Kuumenna  kinuskikastiketta ja liota liivalehti siihen. Kaada kinuskikastikse omenarenkaan keskelle.
- Anna hyytyä vielä jonkun aikaa jääkaapissa

- Irrota varovasti reunat veitsellä vuoasta ennen vuoan avaamista

En nyt tiedä miten oikeaoppista tuo kinuski"kuorrutteen" tekeminen kakun päälle oli noin, mutta minusta ainakin toimiva: leikkaantuu hyvin, eikä valu.

Tästä kakusta kyllä tuli minun lemppari ja vieraatkin tykkäsivät kovasti!