perjantai 26. huhtikuuta 2013

Tyynyille päällisiä ja vähän toisenlainen mäykkypipo

Tässä on pääosassa aiemmin tekemäni seula, jossa on kuva meidän Hilmasta.

Alkuvuodesta Facebookissa kiersi luovuuteen kannustava kiertoviesti, jossa luvattiin tehdä kommentoijille jotain omin käsin tämän vuoden aikana. Yksi rohkea ilmoittautui ja aloin miettiä, mitä hänelle tekisin. Halusin tehdä jotain, millä olisi käyttöä, eikä jäisi nurkkiin pölyttymään, joten päätin tehdä tyynyliinoja!

Alkuun ompelin pestyn kankaan tyynyliinaksi. Hieman piti miettiä monenmonen vuoden tauon jälkeen, että mitespäin ne tyynyliinan käännökset nyt menikään, mutta sain sitten liinat kasaan. Tämän jälkeen alkoi kuviointi. Ensimmäiseksi värjäsin pohjan ruiskuttamalla kankaalle suihkepulloilla ruiskutusemulsiota, johon oli sotkettu väripigementtiä. Halusin tehdä pohjasta maiseman kaltaisen, joten alaosan värjäsin vihreäksi ja yläosan siniseksi. Pohjan kuivuttua painoin seulalla koiran kuvan tyynyliinaan. Lopuksi vielä tein niitylle kukkia painelemalla puutikulla pieniä pisteitä. Tässä käytin peittovalkoista, johon olin sotkenut väripigmenttiä. Värien kuivuttua silitin tyynyliinat kankaanpainovärien kiinnittämiseksi. Pitkään mietin vielä, tekisinkö perhosen/linnun/tms. Hilman kuonon yläpuolelle, jota koira katsoisi, mutta en saanut mieleistä aikaiseksi, joten jätin koiran vain haistelemaan kevättuulia.




Ja heti perään tein toisen tyynyprojektin, nimittäin olohuoneen koristetyynyille uudet päälliset, kun entiset olivat jo aikansa eläneet. Olin aiemmin tehnyt vastaavat, joten mallia ei tarvinnut kauaa miettiä. Ompelin ensin päälliset paksusta luonnonvalkoisesta puuvillakankaasta, joka taisi olla jonkinasteista verhoilukangasta. (Enää kun ei tarkemmin muista.. :D ) Sisustyynyt kun olivat jo olemassa, päälliset tein niiden mittojen mukaan. Leikkasin noin 50 x 120 mittaisen palat ja käänsin reunat niin, että keskelle jäi 50 x 50 alue ja takaosa muodostui näistä taitteista, jotka menevät takana n. 5 cm matkalta päällekkäin, mutta jäävät auki. Tämä siis tyynyt "täyttäaukko". Olikohan taas mahdollisimman epäselvästi selitetty? Ompelun jälkeen painoin taas Himmin kuvan keskelle päällistä. Nämä halusin pitää yksinkertaisena, joten en lähtenyt enää muuta siihen suhraamaan. Värin kuivuttua silitin kuvan taas kiinni ja ompelin taakse napit kiinni. Painokuvaa ajatellen päällinen olisi ehkä saanut olla hieman pienempi, mutta hyvä näinkin, niin ei tarvitse lähteä uusia sisustyynyjä metsästämään. Nyt mielenkiinnolla seuraan, kuinka kauan luonnonvalkoiset päälliset ovat vaaleat koirataloudessa kevätkelissä...


Himmi ja Himmi
Takaosassa täyttöaukon kohdan suljin napeilla.

Ja lopuksi vielä se toisenlainen mäykkypipo. Leikkasin ensin yksiväriset trikoot pipon mittoihin ja tämän jälkeen painoin kuvan pipoihin. Maalin kuivumisen ja silittämisen jälkeen ompelin pipot valmiiksi. Niitä tuli kahta eri mallia, minun normaalisti tekemän lököpipo ja sitten hieman lyhkäisempi perusmallinen pipo:



Minun olisi pitänyt tuossa lököpipossa painaa kuva alemmas, sillä pipon ollessa päässä kuvio ei oikein pääse oikeuksiinsa, vaan piiloutuu päälaelle. Perusmallissa tein taitteen eri kohtaan, jolloin kuvio asettuu paremmin ja jää näkyviin pipon ollessa päässä.

Hieman tahtoo  lököpipossa kuvio kadota päälaelle.

 Mutta tästäpä viisastuin ja osaan seuraavan kerran painaa kuvion alemmas. Peruspipokin on kyllä myös kiva, ja niitä on työn alla muutamassa eri värissä.

No, tein minä taas niitä PaaPiin kuosillakin olevia mäykkypipoja... :D





On tuosta kuosista tuloillaan muutakin, kuin vain ainaisia pipoja... ;)


3 kommenttia:

  1. Oli niin lähellä että olisin ilmoittautunut tuohon haasteeseen, mut en sit uskaltautunut kun tuntuu ettei kotitöitäkään ehdi kunnolla tekemään saati sitten käsitöitä. Ois kyllä kannattanut jos ois palkinnoksi tuollaisen tyynyliinan saanut :D Jälleen voin todeta, että kyllä sie vaan oot taitava ja ihan kadehtien näitä siun tekeleitä ihastelen =D Sun pitäis varmaan joku sivubisnes tästä harrastuksesta kehitellä ;) Camilla jo haaveili russelipiposta, pitäis varmaan kesälomalla opetella tuo homma yhdessä sen kanssa kun Camilla ttkkää käsitöistä tosi paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oisit vaan ilmoittautunu, oisit saattanu saada jotain muuta, kuin mäykkyaihesia juttuja.. :D Jos innostutte tosiaan noita opettelemaan, niin meille saa tulla, kun minulla on tuo lamppukin, niin ei tartte teidän ainakaan sitä hommata ja saatte ne russelipipot! :)

      Poista
    2. Voi, sehän ois kiva! Katotaan, ei tuo nyt ihan kauheen helpolta kuulosta, mut ehkä sen oppis :)

      Poista