torstai 8. joulukuuta 2016

Koiran uniluola

Koiran uniluola on ollut toteutettavien ideoiden listallani niin kauan kuin muistan. Nyt viimein yhtenä iltana tartuin ideaan, kun kaapistakin löytyi useampi iso pala fleeceä sekä vanulevyä. Tätä mallia olin pitkään pohtinut ja aivot koko ajan sanoivat, että tämän saa yhdestä kangaspalasta helposti, mutta pää meinasi räjähtää, kun mietin mitenpäin se kankaanpala pitäisi taitella ja ompelupöytä alkoikin täyttyä pienistä enemmän tai vähemmän onnistuneista koevedoksista. Lopulta kun ajatus loksahti paikoilleen, teki mieli hakata päätä seinään. Oli ratkaisu nimittäin niin helppo! Joten tässä samalla tulee myös ohje koiran uniluolaan ja ei tartte ommella kuin suoraa saumaa. :)

HUOM! HUOM! Nyt ohje myös Uniluolan 2.0 -versioon!

Kuvaamisessa jouduin turvautumaan jälleen Lumiaan, joten pahoittelen kuvien paikoin karseaa kuvanlaatua, mutta toivottavasti niistä saa kuitenkin ideasta kiinni. Ja jos sanavalinnat kuulostavat hassuilta, niin antakaa noottia, niin yritän sanoa asian selkeämmin. :)



Koiran uniluola

Kaavapiirros on suuntaa antava, eli minun valmiin luolan pohjan koko on 50 x 70, mutta sehän on helposti muokattavissa mihin kokoon sen haluaa. Noihin mittoihin olen lisännyt vielä saumavarat pitkälle sivulle, päätyjen/kääntöaukon saumavarat on huomioitu kaavassa. Näissä uniluolissa käytetty kangas on fleeceä ja lisäksi halutessaan voi lisätä vanulevyä.

Peruskaava/yksivärisen kaava: 
(Yksivärisen ohjeen jälkeen tulee kaksivärisen ohje)
Langansuunta on pitkän sivun mukainen.
Ompeluohje

Yksivärisen uniluolan ompeluohjeen kuvat on otettu miniatyyriversiosta, kun ei ollut tarpeeksi isoa yhtenäistä palaa fleeceä, mutta idea tulee varmasti selville näistäkin.

Eli ensin on kangaspala. Kuvitellaan, että tämä on kaavan mittojen mukainen, eli leveys 2,10 m ja korkeus 70 cm + saumavarat. Kaavan kuvasta on jäänyt langasuunnan merkki pois. Langansuunta noudattaa pitkää sivua, harvemmin tosin kangaskaupasta yli 2 m leveää kangasta löytääkään. 


Jos haluat laittaa yksiväriseen uniluolaan vanun, tulee vanulevy kaavassa näkyvän sisäosan kohdalle. Alla oleva kuva on nyt kaksivärisestä luolasta (tulee tekstissä myöhemmin). Jos vanun laittaa koko matkalta, tulee saumoista melko paksut ja ainakaan meikäläisen koneet eivät ehkä hommaan taipuisi, mutta kyllähän sen käsinkin ompelee. Yksivärisessä kannattaa vanua hieman harsia kiinni, ettei se lähde liikkumaan, kun palaa aletaan taitella ja ommella.


Taita pala kahtia oikeat puolet vastakkain.


Taita pala taas kahtia viemällä taitekohtaa kohti avoimia päitä, mutta nyt jätä taite n. 5 cm päähän avoimesta päästä (kääntöaukko).


Laita nyt reunat kiinni nuppineuloilla.


Ja surauta sivut koneella.


Siisti saumat ja käännä luola oikeinpäin, eli ei tarvitse muuta kuin kääntää yläpuolella olevassa kuvassa alimpana näkyvä kangas (ulkopuolen osa) päälle. Eli kääntöaukon suunnasta katsottuna näyttäisi tältä:


Seuraavaksi ommellaan kääntöaukko umpeen. Käännä reunat sisäänpäin ja syntyneet taitteet vastakkain. Kiinnittäessäsi huomioi, ettei takasauma kiristä ulkopuolta, eli vedä päälimmäistä kangasta taaksepäin.






Ompele kääntöaukko kiinni. Käsinommellen piilo-ompeleilla saisi varmastikin kaikista siisteimmät, mutta minä olin laiska ja hurautin siihen vain suoran ompeleen. Eikä se minusta niin pahalta näytä.


Napsaise langanpäät pois ja niin on luola valmis. Helppo kuin mikä, eikö? :)



Kaksivärinen koiran uniluola

Eli nyt leikkaa kaksi ulkopuolen palaa ja yksi sisäosa. Kuva hieman vääristää kuin tila oli rajallinen, mutta ulkopuolen palat on oikeasti ihan samankokoiset.





Jos haluat lisätä vanun leikkaa sisäosan kokoinen pala vanulevystä.


Nyt ompele ulkopuolen osat kiinni sisäosaan, vanu mukaanlukien. Eli kankaat oikeat puolet vastakkain ja vanu sisäosaa vasten.


Kiinnitä nuppineuloilla ja ompele. (Omat saumuri ja ompelukone muuten ompelivat parhaiten, kun kangas oli vasten ompelukoneen jalkaa ja vanu alimmaisena.)




Eli nyt näyttäisi tältä:






Sitten lähdetään taittelemaan, kuten yksivärisen ompeluohjeessa, eli ensin taitetaan kaistale kahtia oikeat puolet vastakkain.


Taitetaan toisen kerran taite kohti avonaista päätä (kääntöaukkoa) ja jätetään avoinaiseen päähän n. 5 cm tyhjää.







Kiinnitä sivut nuppineuloilla ja ommella surauta kiinni.






Siisti saumat ja käännä luola. Eli tässä oranssi/punaisessa mallissa uloin oranssi kangas käännetään punaisen päälle. Nyt jäi tuosta työvaiheesta ottamatta kuva, mutta eiköhän ole aika selkeä. :)


Ompele kääntöaukko kiinni. Taita kankaan reunat sisäänpäin ja kiinnitä syntyneet taitteet yhteen.


Ompele kääntöaukko kiinni käsin tai ompelukoneella.


Ja näin luola on valmis!

Uniluolahan toimii myös kääntöpetinä, eli sisäpuolen voi kääntää ulospäin ja silloinhan ulospäin ei näy takasaumaa. Hilma esittelee:



 Ja nämähän toimivat hyvin myös makuualustoina. Nyt parin päivän käytön jälkeen mäyräkoirat suosittelevat! (Podengolle tuli hiki...) :)




Toivottavasti ohjeesta on iloa. Jos olen selittänyt jonkin erikoisesti, tai jokin kummastuttaa, niin heittäkää kommentilla, niin yritän selittää mitä olen tarkoittanut. :)

perjantai 2. joulukuuta 2016

Tipsu-tontun comeback

Kun minä ja pikkuveljeni olimme pieniä, yhden joulun alla joulukuun ensimmäisenä aamuna huoneidemme ovenkahvoihin oli ilmestynyt joulusukat, joissa jokaisessa oli pieni yllätys. Joka yö aina jouluaattoon asti Tipsu-niminen tonttu hiippaili pujauttamaan sukkaan jotain pientä.


Edelleenkin lämmöllä muistelen Tipsu-tontun yllätyksiä, ja miten jännitys kasvoi aattoa kohti lähestyessä. Tänä vuonna päätin herättää Tipsu-tontun henkiin ja tarjota samaa joulun taikaa omille lapsille. Ja kyllä oli joulukuun ensimmäisenä aamuna tässä talossa hämmennystä, jännitystä ja innostusta! Ja iltaisin on mietitty, että mitäköhän se Tipsu seuraavana yönä sukkaan pujauttaa..

Joulusukat ovat askarteluhuopaa ja ompelin ne käsin villalangalla. Olipa muuten hidasta puuhaa pitkästä aikaa! Koristelut ovat kankaalle tarkoitetulla kohovärillä ja lisäksi liimasin pieniä koristetähtiä sekaan. Lopuksi pujotin vielä kulkusen kultanauhaan ja sidoin sen villalangasta pyöritettyyn ripustusnyöriin, että voi kuulostella, milloin se Tipsu-tonttu joulusukkaan yllätyksen pujauttaa. <:)


Myös nämä tontut tuntuivat olevan kiinnostuneita joulusukista

Laitoin mukaan myös joulukortit Tipsulta. Vaikka lapset eivät osaa vielä lukea, niin olihan se jännää saada joulukortti tontulta!


Pahoittelen hieman huonoa kuvanlaatua, kun unohdin järkkärini töihin ja täytyi turvautua Lumiaan, kun kuvausta ei oikein voinut lykätä.. Nyt muuten näperryksiä löytyy säännöllisen epäsäännöllisesti myös Instagrammista @hanninpaja, joka ehkä saattaisi päivittyä hieman blogia useammin.

maanantai 14. marraskuuta 2016

Isänpäivää

Eilen juhlittiin isänpäivää ja nyt voi paljastaa meidän näperrykset. Oli jäänyt viime vuonna isänpäiväpäivitys väliin, joten palataan ensin ajassa vuosi taaksepäin.


Vuosi sitten askarreltiin lasten kanssa isille ja ukeille isänpäivälahjaksi muistitaulut. Maalasin vanerilevyjä magneettiliitutaulumaalilla. Pullosta, jonka kokoa en tietenkään enää muista, riitti kolmeen tauluun kolmisen kerrosta, mutta olisi kaivannut maalia vielä vähän lisää, kun eivät meinanneet magneetit pysyä kiinni, mutta onneksi magneetit toimivat esim. jääkaapin ovessa. Magneetit askarreltiin pienistä puukiekoista, jotka lapsi maalasi akryylimaaleilla ja mamma maalasi niihin vielä kirjaimet ja sydämet. Tauluihin painettiin vielä akryylimaaleilla molempien lasten kädenjäljet.




Tänä vuonna päässä löi ihan tyhjää. Meinasi jo pientä paniikinpoikasta iskeä, kun mietin erityisesti, mitä voisi kaksveen kanssa askarrella. Sitten aloin selata Facebookissa Lasten kanssa askartelevien ideapankki -ryhmää. Sieltä löytyi useita hauskoja lasten jalan- ja kädenkuvien pohjalta tehtyjä hahmoja, joten isi ja ukit saivat jokainen omannäköisensä tyynyliinan!

Tähän liittyy tarina kesätä, kun mies kiipesi talon katolle suunnittelemaan katon maalausta, niin tyttö huusi alhaalta: "Iikka lennä! Supersankari ole!" vakaasti uskoen isin kykyihin. :D

Hirvimiehelle

Ja toisella ukilla on useampi työkone rivissä.

Tänä vuonna isi sai karkkinsa "hermopurkissa", johon löytyi loru Liberon sivujen viestiketjusta:

"Joskus mä enkeli ole en, vaan pistän remuten. Voin potkia, huutaa ja repiä tukkaa, etsiä aamuisin housua ja sukkaa. Joinakin iltoina ala en mä nukkua, puoliin öihin saatankin kukkua. Silloin kai alkaa pinnasi katketa ja liitoksistasi alat ratketa. Mutta ennenkuin palaa viimeinen proppu, ota karkki niin kiukku on loppu. T. (lapsien nimet) ps. Lainaathan äidillekkin välillä :)"

Muokkasin vain hieman lorua me-muotoon. Lasipurkin lapset maalasivat yhdessä akryylimaaleilla ja tyttö valitsi kaupasta karkit ja täytti purkin.





Tyttö on innostunut piirtelemään kuvia ja hän halusi piirtää jokaisesta oman kuvan. Kuvista tuli niin hauskoja, että päätin laittaa kuvat kehyksiin. Skannasin piirrustukset koneelle ja teetin niistä jokaiselle mukin, tuli aika hauskoja hieman erilaisia valokuvamukeja. Kaksveellä riitti fokus tasan yhteen "ralliautoon", joka myös päätyi mukeihin, mutta originaalin sai oma isi.



Isin korttiin löytyi idea myös Facebookin Ideapankista. Painoin miehen kengänkuvan, sekä lasten jalanjäljet paperille, jotka leikkasin irti maalin kuivettia liimasin pahville. En löytänyt netistä mitään mieleistä valmista värssyä, joten kehittelin oman isin ja lasten seikkailuista.



Ukkien kenkiä ei ollut tarjolla, joten molemmat ukit saivat kortteinaan pienen taidekollaasin. Leikkasin A4:n neljään osaan ja molemmat lapset maalasivat pieniä taideteoksia. Molemmat valitsivat kaksi mieluista, jotka liimattiin kartongille.


Ja pitihän se tietysti aamupalapöytään tehdä kakku. Fazerin sivuilta löytynyt Pätkiskakku oli helppo tehdä lapsen kanssa, niin pääsi tyttö itsekin tekemään isille isänpäiväkakkua. Kaksvee sai vielä tyytyä nuolemaan kulhon. :D


keskiviikko 9. marraskuuta 2016

Prinsessoja ja ralliautoja

Kukahan postailisi minun puolesta tänne kuvia ja juttuja, kun taas on kesän ja syksyn mittaan kone täyttynyt kuvista, mutta en vain ole eestynyt tänne kirjoittelemaan. Hieman jo mietin Instagramtilin avaamista, niin ehkä saisi kuvia hieman nopeammalla temmolla julki. Mutta herätelläänpä nyt taas blogia henkiin synttäripläjäyksellä!

Heinäkuussa juhlittiin meidän 4-vuotiasta prinsessaa, joka päästi äidin helpolla toivomalla samanlaista synttärikakkua kuin edellisenä vuonna, mutta eri prinsessalla. Siispä syntyi prinsessakakku viime vuoden Tuhkimokakun pohjalta, tällä kertaa täytteenään marjasekoitus ja rahka vaniljaista.







Ja vanhaan tapaani pyöräytin tuorejuustokakunkin. Tällä kertaa mangojuustokakku Hellapoliisin ohjeella ja oli hyvää!




Isältään tyttö tilasi kalakakun. Älkää kysykö, mitä voileipäkakku piti sisällään, kun isäntä vastaa meillä voileipäkakuista, mutta hyvää oli sekin!


Muuten suolaisella puolella oli perinteisten piirakoiden lisäksi tarjolla pizzaa kolmea eri sorttia: jauheliha&lisukkeet, kinkku-ananas-aurajuusto, sekä oma nykyinen lempparini kana-paprika-persikka-aurajuusto. Viimeisimpänä mainittu tuntui olevan erityisesti myös vieraiden mieleen!

Makealla puolella kakkujen ja (kaupan)keksien lisäksi oli brookieita, sekä Valion ohjeella loihdittuja sitruunamuffineja, jotka hieman poikkeavat ulkonäöltään kuorrutuksen osalta, mutta eipä se makua haitannut, kait..



Prinsessajulhlien jälkeen kuin rääppiäisinä loihdittiin pahveista, lahjanauhasta, sekä tytön jostain kaivamasta syömäpuikosta haltijakummin sauva. Tämä mamma oli laiskalla päällä ja taikasauva vetäistiin kasaan maalarinteipillä, mutta eipä tarvinnut odotella liiman kuivumista ja hyvin kesti tarvittavan ajan leikeissä.




Lokakuussa puolestaan juhlittiin kaksivuotiaista äijänjässikkää. Poitsu on innostunut autoista ja hieman tuotti harmaita hiuksia, miten saisin kaikista helpoiten tehtyä autofanille kakun. Hylkäsin ideat autojen mallisista kakuista, kun viime aikojen vähäisillä leipomisilla ei luultavasti menisi kuin hermot. Pienen epätoivon partaalla lopulta välähti: autorata! Kolme levykakkupohjaa, täyteet väliin, vähän marsipaania (tai oikeastaan aika paljon) ja päälle leluautot ja lopputulokseen olin eittäin tyytyväinen!






Rallikakku sai rinnalleen myös juustokakun. Vuosi sitten kehittelin pojalle omena-kinuskijuustokakun ja ensin ajattelin tehdä saman, mutta sitten näin ohjeen tuorejuustotäytteisistä uuniomenoista ja siitä se ajatus sitten lähti. Uuniomenoiden ja New York Cheesecaken hengessä syntyi nyt uunissa käytetty omenajuustokakku, jonka ohjeen saatan tänne vielä lisätä, jos muistan mitä siihen laitoin...


 
Isi väsäsi taas voileipäkakkuja ja tällä kertaa kalakakku sai kaverikseen myös kinkkukakkuun. Ja tälläkään kertaa ei havaintoa, mitä kakkuun meni.


Poikakin sai synttäreilleen muffineja. Syksyn hengessä mustikka cup cakeja Valion ohjeen mukaan. Ja lisäksi monen vuoden tauon jälkeen syntyi satsi mokkapaloja, jotka maistuivat pitkästä aikaa todella hyviltä!



Tänä vuonna tämä mamma päästettiin helpolla askartelujen suhteen, kun tytön kutsukortit löytyivät kaupan hyllystä (koska kaverillakin oli Frozen-kutsukortit). Ja sen verran jo tuo kaksivuotias taara tajuaa, että hänkin haluaa sitten Autot-kutsukortit. Vaikka tykkäänkin askarrella kovasti, niin en pistänyt nyt yhtään pahitteeksi, kun illat tuntuvat vain hupenevan jonnekin.

Tällaisia herkkuja tarjottiin tänä vuonna lasten synttäreillä. Kesän ja syksyn aikaan on monia näperryksiä väkerretty ja kuvia napsittu. Kokeillaan nyt, jos vaikka blogi päivittyisi ennen joulua, tai sitten ei... :D