Tipsu-tontun comeback

Kun minä ja pikkuveljeni olimme pieniä, yhden joulun alla joulukuun ensimmäisenä aamuna huoneidemme ovenkahvoihin oli ilmestynyt joulusukat, joissa jokaisessa oli pieni yllätys. Joka yö aina jouluaattoon asti Tipsu-niminen tonttu hiippaili pujauttamaan sukkaan jotain pientä.


Edelleenkin lämmöllä muistelen Tipsu-tontun yllätyksiä, ja miten jännitys kasvoi aattoa kohti lähestyessä. Tänä vuonna päätin herättää Tipsu-tontun henkiin ja tarjota samaa joulun taikaa omille lapsille. Ja kyllä oli joulukuun ensimmäisenä aamuna tässä talossa hämmennystä, jännitystä ja innostusta! Ja iltaisin on mietitty, että mitäköhän se Tipsu seuraavana yönä sukkaan pujauttaa..

Joulusukat ovat askarteluhuopaa ja ompelin ne käsin villalangalla. Olipa muuten hidasta puuhaa pitkästä aikaa! Koristelut ovat kankaalle tarkoitetulla kohovärillä ja lisäksi liimasin pieniä koristetähtiä sekaan. Lopuksi pujotin vielä kulkusen kultanauhaan ja sidoin sen villalangasta pyöritettyyn ripustusnyöriin, että voi kuulostella, milloin se Tipsu-tonttu joulusukkaan yllätyksen pujauttaa. <:)

Myös nämä tontut tuntuivat olevan kiinnostuneita joulusukista

Laitoin mukaan myös joulukortit Tipsulta. Vaikka lapset eivät osaa vielä lukea, niin olihan se jännää saada joulukortti tontulta!

Pahoittelen hieman huonoa kuvanlaatua, kun unohdin järkkärini töihin ja täytyi turvautua Lumiaan, kun kuvausta ei oikein voinut lykätä.. Nyt muuten näperryksiä löytyy säännöllisen epäsäännöllisesti myös Instagrammista @hanninpaja, joka ehkä saattaisi päivittyä hieman blogia useammin.

Isänpäivää

Eilen juhlittiin isänpäivää ja nyt voi paljastaa meidän näperrykset. Oli jäänyt viime vuonna isänpäiväpäivitys väliin, joten palataan ensin ajassa vuosi taaksepäin.


Vuosi sitten askarreltiin lasten kanssa isille ja ukeille isänpäivälahjaksi muistitaulut. Maalasin vanerilevyjä magneettiliitutaulumaalilla. Pullosta, jonka kokoa en tietenkään enää muista, riitti kolmeen tauluun kolmisen kerrosta, mutta olisi kaivannut maalia vielä vähän lisää, kun eivät meinanneet magneetit pysyä kiinni, mutta onneksi magneetit toimivat esim. jääkaapin ovessa. Magneetit askarreltiin pienistä puukiekoista, jotka lapsi maalasi akryylimaaleilla ja mamma maalasi niihin vielä kirjaimet ja sydämet. Tauluihin painettiin vielä akryylimaaleilla molempien lasten kädenjäljet.

Tänä vuonna päässä löi ihan tyhjää. Meinasi jo pientä paniikinpoikasta iskeä, kun mietin erityisesti, mitä voisi kaksveen kanssa askarrella. Sitten aloin selata Facebookissa Lasten kanssa askartelevien ideapankki -ryhmää. Sieltä löytyi useita hauskoja lasten jalan- ja kädenkuvien pohjalta tehtyjä hahmoja, joten isi ja ukit saivat jokainen omannäköisensä tyynyliinan!

Tähän liittyy tarina kesätä, kun mies kiipesi talon katolle suunnittelemaan katon maalausta, niin tyttö huusi alhaalta: "Iikka lennä! Supersankari ole!" vakaasti uskoen isin kykyihin. :D

Hirvimiehelle

Ja toisella ukilla on useampi työkone rivissä.

Tänä vuonna isi sai karkkinsa "hermopurkissa", johon löytyi loru Liberon sivujen viestiketjusta:

"Joskus mä enkeli ole en, vaan pistän remuten. Voin potkia, huutaa ja repiä tukkaa, etsiä aamuisin housua ja sukkaa. Joinakin iltoina ala en mä nukkua, puoliin öihin saatankin kukkua. Silloin kai alkaa pinnasi katketa ja liitoksistasi alat ratketa. Mutta ennenkuin palaa viimeinen proppu, ota karkki niin kiukku on loppu. T. (lapsien nimet) ps. Lainaathan äidillekkin välillä :)"

Muokkasin vain hieman lorua me-muotoon. Lasipurkin lapset maalasivat yhdessä akryylimaaleilla ja tyttö valitsi kaupasta karkit ja täytti purkin.

Tyttö on innostunut piirtelemään kuvia ja hän halusi piirtää jokaisesta oman kuvan. Kuvista tuli niin hauskoja, että päätin laittaa kuvat kehyksiin. Skannasin piirrustukset koneelle ja teetin niistä jokaiselle mukin, tuli aika hauskoja hieman erilaisia valokuvamukeja. Kaksveellä riitti fokus tasan yhteen "ralliautoon", joka myös päätyi mukeihin, mutta originaalin sai oma isi.

Isin korttiin löytyi idea myös Facebookin Ideapankista. Painoin miehen kengänkuvan, sekä lasten jalanjäljet paperille, jotka leikkasin irti maalin kuivettia liimasin pahville. En löytänyt netistä mitään mieleistä valmista värssyä, joten kehittelin oman isin ja lasten seikkailuista.

Ukkien kenkiä ei ollut tarjolla, joten molemmat ukit saivat kortteinaan pienen taidekollaasin. Leikkasin A4:n neljään osaan ja molemmat lapset maalasivat pieniä taideteoksia. Molemmat valitsivat kaksi mieluista, jotka liimattiin kartongille.

Ja pitihän se tietysti aamupalapöytään tehdä kakku. Fazerin sivuilta löytynyt Pätkiskakku oli helppo tehdä lapsen kanssa, niin pääsi tyttö itsekin tekemään isille isänpäiväkakkua. Kaksvee sai vielä tyytyä nuolemaan kulhon. :D

"Mummin kanssa leipomaan!"

Toukokuun alussa alkoi taas raksuttaa; mitä ihmettä sitä keksisi lasten mummeille äitienpäiväksi?! Jotain, mistä olisi iloa ja tulisi käyttöön. Sitten keksin! Toiseen mummolaan mennessä 3 veemme ilmoittaa "Mummin ruokaa syömään!" ja toiseen lähtiessä ilmoitus kuuluu "Mummin kanssa leipomaan!", joten päädyin vanhoihin kunnon leivinliinoihin! Itse ainakin leipoessa huomaan usein leivinliinoja kaipaavani ja molemmat mummit sen verran puuhaavat keittiössä, että leivinliinoista voisikin olla iloa!

Mallissahan ei ole mitään erikoista: valkoista puuvillakangasta, joka on hieman uuninpeltiä isompi. (Tarkkoja mittoja en tietenkään nyt muista.) Minullahan oli hieno ajatus, millaisia kuvioita leivinliinoihin saisi kivasti töpsyttimillä, mutta tietenkään omatahtoinen kolmeveemme ei ottanut äidin ohjeita kuuleviin korviinsa. Ja hyvä niin. Liinoista tuli kauniit kukkakedot ja juuri sellaiset kuin tyttö ihan itse suunnitteli! Myös yksi vee pääsi kankaanpainopuuhiin ja teki myös omannäköisensä leivinliinat mummeille.

 Äidin ajatushan oli, että tuppeloilla saisi helposti painettua kivoja kukkasia, mutta tyttö päästi luovuutensa irti!

 Ja syntyi kauniita kukkaketoja!

Lisäsin vielä kangastussilla jokaiseen liinaan viestin mummille lapsilta.

Ja tietysti mummillehan pitää olla kukkia! Perinteisen kukkakimpun sijaan tyttö sai askartelumaaleilla maalata saviruukut. Kun olisi sytyttänyt hieman aiemmin, olisimme laittaneet ruukkuihin kukat kasvamaan siemenistä, mutta nyt tyydyttiin kaupan valmiiksi kasvatettuihin. Toisesta ruukusta unohdin napata kuvan ennen kuin se luovutettiin eteenpäin, mutta toisesta tajusin napata muiston.

Facebookin Lasten kanssa askaretelevien ideapankki -ryhmästä bongasin pari hauskaa ideaa. Ensinnäkin minulle ihan uusi tuttavuus, kutistemuovi. Molemmat lapset piirsivät kutistemuovinpalaseen oman piirrustuksensa ja palaset pujotin avaimenperään, ja näin mummeilla kulkee laukkukorussa/avaimenperässä molempien lasten piirrustukset mukanaan. Alunperin muovinpala oli 1/8 A4:sta ja kutistamisen jälkeen noin tulitikkuaskin kokoinen.

Lasten piirrustukset.

Äidinkin piti päästä kokeilemaan. Tässä siis kutistettu muovinpala ja tulitikkuaski antamassa osviittaa koosta.

 Toisekseen ryhmästä löytyi todella kiva kortti-idea! Sokerivedellä valellulle paperille laitetaan vesiväripisaroita, jotka levisivät kauniisti paperille muodostaen kukkia. Ihan ei samannäköisiä kukista tullut, mitä ryhmän kuvissa, mutta minusta olivat todella kauniita ja tytöstä tämä maalaaminen oli todella hauskaa, kun sai seurata, miten väri aina leviäisi paperilla. Sokeriliuos valmistetaan lisäämällä 2 dl sokeria (kuumaan/kiehuvaan?) 1 dl vettä. Paperi valellaan kauttaaltaan sokerivedellä ja paperille tiputellaan siveltimen kärjellä vesiväripisaroita. Paperien kuivuessa olin hetken ihan varma, että olin onnistunut tekemään maailman parasta kärpäspaperia, mutta pinnan kuivuttua se ei ollut enää lainkaan tahmea. Varoitin kyllä toista mummia, että kannattaa nostaa koiran ulottumattomiin, jos sillä vaikka johtuu mieleen maistaa.. :D

Kuivuneen maalauksen liimasin kartongille. Näistä tuli kyllä pieniä taideteoksia!

Pokaalien uusi ilme

Pitkästä pitkästä aikaa väkertelin meidän seuran Match Showhun ja ajattelin jakaa tämän pokaalien tuunausvinkin muillekin. Ennen en pokaaleja ole tuunannutkaan, joten hieman sai miettiä, mistä lähtisi liikkeelle. Pokaalit olivat vielä osittain erimallisia, niin piti miettiä, miten saisi niistä muokattua yhteensopivat. Lopulta päädyin maalaamaan pokaalien varsiin osion, sekä yläosaan raidan akryylimaaleilla ja ripottelin märkään maaliin samansävyistä kimalletta, joka kiinnittyi maalin kuivaessa. Nyt jälkiviisaana laittaisin ehkä kuivuneen maalin päälle kerroksen decoupage-lakkaa ja ripottelisin kimalteen siihen, kun hieman tuntui kimalletta vielä irtoavan, vaikka kuinka yritin karistella, mutta saahan sitä vappumätsärissä vähän blinblingiä leijallakin.

Ennen tuunausta

Pokaalien uusi ilme

Blinbling

Tuunasin BIS-kehään myös ruusukkeet. Tällä kertaa en tehnyt koko ruusuketta itse, vaan tein uusiokäyttöön tuotuihin ruusukkeisiin uudet keskiöt. Sama värikoodaus, mitä pokaaleissa saatiin kartongeilla ja tarroilla oli helppo koristella. Liimasin muuten paikalleen decoupage-lakalla, pysyy hyvin kiinni, eikä vedä kartonkia kuprulle.

Hauskaa vappua kaikille! :)

Isyyspakkaus

Tuossa kaappeja järjestellessäni törmäsin isin aloituspakkauksen listaan, jonka olin tehnyt miehelleni  ennen esikoisemme syntymää. Törmäsin aikanaan ideaan internetin ihmeellisessä maailmassa, en enää muista missä. Kokosin siis pakettiin tavaroita, joita ajattelin miehen tarvitsevan vauvan synnyttyä ja liitin mukaan tarkemman selvityksen sisällöstä. Ajattelin jakaa nyt tämän minun pakkauksen sisällön, jos siitä olisi inspiraatiota muillekin. Tavaroista ja pakkauksesta ei kuvia enää saa, mutta jokainenhan kokoaa omannäköisensä pakkauksen. :)

Pakkauksen mukaan liitetty sepustus

Isyyspakkauksen sisältö esim.:
- Pieni pullo shampanjaa juhlistamaan vauvan syntymää
- Pieni konjakkipullo varpajaisiin
- "Vauvan käyttöohjeet"
- Tuttipullo ruokahetkiin, kun mamma ei ole kotona
- Ruokalappu sotkun minimoimiseksi
- Tutit -äänenvaimentimet
- Body isiin liittyvällä tekstillä
- Lelu vauvalle
- Kylpylelu(ja) yhteisiin kylpyhetkiin
- Lasten kirja
- Toinen kirja, kun ensimmäinen alkaa tympiä
- Cd lasten musiikkia, kun isi ei jaksa enää laulaa
- Pyykkipoika auttamaan vaipanvaihdossa
- "Samissukat" isille ja vauvalle
- Korvatulpat
- Cd isin lempimusiikkia
- Isi-muki
- Espressojauhetta tms., jos meinaa hyytyä
- Säästöpossu -isin virkistysrahasto
- Sisuaski "Sisulla siitä selviää!"

Tilasin silloin mm. tutit ja ruokalapun bändien logoilla ja varmasti valikoima on vaan muutamassa vuodessa kasvanut. Isyyspakkauksesta saa siis helposti tehtyä ihan omannäköisen liittämällä mukaan miehen lembändien tms. logoilla varustettuja tuotteita ja esimerkiksi miehen lapsuusajan omia lempileluja. :)

Avaimenperiä

Minä en osaa käyttää avainkaulanauhoja, kun tuntuu, että ne roikkuessaan ovat kiinni joka paikassa. Sain opiskeluaikoina lahjuksena jostakin avaimenperän, jossa on ns. kiipeilijänlukko (tai miksi sitä nyt oikeasti sanotaan), joka on helppo napata tarvittaessa esim. vyölenkkiin, mutta avaimet kulkevat näppärästi myös nipussa laukussa tai taskussa. Tämä on ollut loistava, kun saan napattua töissä avaimet vyölle, jos tarvitsee vastaanotosta irrota ja jää kädet vapaaksi, ja taas tiskillä ollessa avaimet saavat levätä pöydällä, eikä mikään nauha ole takertumassa kassakoneisiin tai muihin.

Nyt kokeilin itse tehdä samanlaisia. Kudotut kuvionauhat eivät oikein sovi avainkaulanauhoihin, ellei niitä sitten ompelisi kaksinkerroin, ettei nauha lähde nurjalta puolelta purkautumaan, mutta tähän ne sopivat hyvin, koska nauhapätkä on niin lyhyt ja kaksinkerroin. Tilasin kiipeilijänlukkoja ebaysta, mutta mittasin vanhan lukon jotenkin pieleen, niin saapuneet lukot olivat pienempiä, mitä ajattelin, mutta sopivat hyvin kapeamman, n 2 cm leveän, nauhan kanssa. Nauhat ovat oman varaston aarteita, enkä kyllä enää muista, mikä on mistäkin aikanaan tilattu. Nauha on siis ommeltu kaksinkerroin, jonka yläpäässä lukko ja alhaalla avainrengas. As simple as that!

Avaimet saa nopsaan esim. vyölenkkiin roikkumaan

Ja lyhyemmälle avaimenperän saa nappaamalla avainrenkaan lukkoon

Tämmöisiä syntyi, plus yksi joka jäi ompelupöydälle....

Saku Sammakko ja Hillevi Hiiri

Välillä vähän arkiston aarteita. Vanhoja kuvia selatessa löysin kuvan avioparista, jonka tein muutama vuosi sitten avioon asteleville ystävillemme. Sammakko ja hiiri on tehty Tone Finnangerin Tilda-kirjojen ohjeiden mukaan. Hiiren ohje löytyy Sisusta Tildan tapaan -kirjasta ja Sammakko kirjasta Crafting Tilda´s friends.

Lisäsin sammakolle ja hiirelle asianmukaiset asusteet, jotka löytyivät silloin Kätevästä Kädestä. Hiiren huntu oli leveää kuvioitua satiini- tai silkkinauhaa, jonka toista päätä hieman kavensin korvien väliin sopivaksi ja ompelin siihen muutaman helmen ikäänkuin tiaraksi. Sukkanauha on kapeaa satiininauhaa, jonka vain rypytin normi ompelulangan avulla. Helmet pujottelin perushelmistä nauhoiksi. Kukat olivat yksittäisiä valmiita ja ne vain nappasin yhteen nippuun. Myös sammakon asusteet olivat kaikki valmiita kappaleita, jotka vain laitoin paikoilleen.

Tällä kertaa Hillevi lähti Sakun mukaan pappilaan! :D

Ruusukkeiden teko-ohje ja Mäykkyompelua toisesta blogista

Linkitänpäs nyt tuolta meidän toisesta blogista sinne tekemäni väkerrykset, kun en laiskuuttani jaksa niitä uudelleen kirjoittaa.

Minä olen siis useasti väkerrellyt ruusukkeita seuran mätsäreihin ja minulta pyydettiin niihin ohjetta. Elikkäs tästäpä klikkaamalla löytyy, miten minä olen niitä tehnyt.

Ja mäykkyompelua-kirjoituksesta löytyy lähinnä PaaPiin mäyräkoirakangas ja Tee se itse -mäyräkoira. Olen sinne loppuun lisännyt myös omat minimäykkyväkerrykset, mutta ohjeita tuossa pätkässä ei ole.