Ja mitenkö sille haasteelle kävi...

Tekniikan pettäessä loppuvuodesta haasteen niputtaminen on aavistuksen myöhässä, mutta koostetaanpa nyt, miten tässä kävi.

Ja niinhän siinä kävi, että moni asia jäi vaiheeseen, tai kokonaan aloittamatta. Fokus karkaili kesken projektien ja esimerkiksi palatossut odottavat edelleen viimeisiä palojaan ja mäyräkoiravillasukista on muodostunut ikuisuusprojekti, joiden varret on kohta valmiit. Ehkä. Vuoden aikana tuli tehtyä juttuja haasteen ulkopuoleltakin, että on sitä tullut kuitenkin näperreltyä, vaikka haaste ei kokonaisuudessaan täyttynyt.

Haaste muuttuu "to do"-listaksi, josta edelleen poimin ideoita ja johon jatkossa saatan vaikka lisätäkin jotain, jos jotain mieleen putkahtaa, mutta ei juuri sillä hetkellä kerkeä. Joten jatkossa haaste näkyy idealistana ja ehkä jossain vaiheessa kaikki kohdat on näperretty läpi. :)

Ainiin, ja instagram päivittyy hieman blogia useammin, tervetuloa seuraamaan! :)

Koiran uniluola

Koiran uniluola on ollut toteutettavien ideoiden listallani niin kauan kuin muistan. Nyt viimein yhtenä iltana tartuin ideaan, kun kaapistakin löytyi useampi iso pala fleeceä sekä vanulevyä. Tätä mallia olin pitkään pohtinut ja aivot koko ajan sanoivat, että tämän saa yhdestä kangaspalasta helposti, mutta pää meinasi räjähtää, kun mietin mitenpäin se kankaanpala pitäisi taitella ja ompelupöytä alkoikin täyttyä pienistä enemmän tai vähemmän onnistuneista koevedoksista. Lopulta kun ajatus loksahti paikoilleen, teki mieli hakata päätä seinään. Oli ratkaisu nimittäin niin helppo! Joten tässä samalla tulee myös ohje koiran uniluolaan ja ei tartte ommella kuin suoraa saumaa. :)

HUOM! HUOM! Nyt ohje myös Uniluolan 2.0 -versioon!

Kuvaamisessa jouduin turvautumaan jälleen Lumiaan, joten pahoittelen kuvien paikoin karseaa kuvanlaatua, mutta toivottavasti niistä saa kuitenkin ideasta kiinni. Ja jos sanavalinnat kuulostavat hassuilta, niin antakaa noottia, niin yritän sanoa asian selkeämmin. :)

Koiran uniluola

Kaavapiirros on suuntaa antava, eli minun valmiin luolan pohjan koko on 50 x 70, mutta sehän on helposti muokattavissa mihin kokoon sen haluaa. Noihin mittoihin olen lisännyt vielä saumavarat pitkälle sivulle, päätyjen/kääntöaukon saumavarat on huomioitu kaavassa. Näissä uniluolissa käytetty kangas on fleeceä ja lisäksi halutessaan voi lisätä vanulevyä.

Peruskaava/yksivärisen kaava: 
(Yksivärisen ohjeen jälkeen tulee kaksivärisen ohje)

Langansuunta on pitkän sivun mukainen.

Ompeluohje

Yksivärisen uniluolan ompeluohjeen kuvat on otettu miniatyyriversiosta, kun ei ollut tarpeeksi isoa yhtenäistä palaa fleeceä, mutta idea tulee varmasti selville näistäkin.

Eli ensin on kangaspala. Kuvitellaan, että tämä on kaavan mittojen mukainen, eli leveys 2,10 m ja korkeus 70 cm + saumavarat. Kaavan kuvasta on jäänyt langasuunnan merkki pois. Langansuunta noudattaa pitkää sivua, harvemmin tosin kangaskaupasta yli 2 m leveää kangasta löytääkään. 

Jos haluat laittaa yksiväriseen uniluolaan vanun, tulee vanulevy kaavassa näkyvän sisäosan kohdalle. Alla oleva kuva on nyt kaksivärisestä luolasta (tulee tekstissä myöhemmin). Jos vanun laittaa koko matkalta, tulee saumoista melko paksut ja ainakaan meikäläisen koneet eivät ehkä hommaan taipuisi, mutta kyllähän sen käsinkin ompelee. Yksivärisessä kannattaa vanua hieman harsia kiinni, ettei se lähde liikkumaan, kun palaa aletaan taitella ja ommella.

Taita pala kahtia oikeat puolet vastakkain.

Taita pala taas kahtia viemällä taitekohtaa kohti avoimia päitä, mutta nyt jätä taite n. 5 cm päähän avoimesta päästä (kääntöaukko).

Laita nyt reunat kiinni nuppineuloilla.

Ja surauta sivut koneella.

Siisti saumat ja käännä luola oikeinpäin, eli ei tarvitse muuta kuin kääntää yläpuolella olevassa kuvassa alimpana näkyvä kangas (ulkopuolen osa) päälle. Eli kääntöaukon suunnasta katsottuna näyttäisi tältä:

Seuraavaksi ommellaan kääntöaukko umpeen. Käännä reunat sisäänpäin ja syntyneet taitteet vastakkain. Kiinnittäessäsi huomioi, ettei takasauma kiristä ulkopuolta, eli vedä päälimmäistä kangasta taaksepäin.

Ompele kääntöaukko kiinni. Käsinommellen piilo-ompeleilla saisi varmastikin kaikista siisteimmät, mutta minä olin laiska ja hurautin siihen vain suoran ompeleen. Eikä se minusta niin pahalta näytä.

Napsaise langanpäät pois ja niin on luola valmis. Helppo kuin mikä, eikö? :)

Kaksivärinen koiran uniluola

Eli nyt leikkaa kaksi ulkopuolen palaa ja yksi sisäosa. Kuva hieman vääristää kuin tila oli rajallinen, mutta ulkopuolen palat on oikeasti ihan samankokoiset.

Jos haluat lisätä vanun leikkaa sisäosan kokoinen pala vanulevystä.

Nyt ompele ulkopuolen osat kiinni sisäosaan, vanu mukaanlukien. Eli kankaat oikeat puolet vastakkain ja vanu sisäosaa vasten.

Kiinnitä nuppineuloilla ja ompele. (Omat saumuri ja ompelukone muuten ompelivat parhaiten, kun kangas oli vasten ompelukoneen jalkaa ja vanu alimmaisena.)

Eli nyt näyttäisi tältä:

Sitten lähdetään taittelemaan, kuten yksivärisen ompeluohjeessa, eli ensin taitetaan kaistale kahtia oikeat puolet vastakkain.

Taitetaan toisen kerran taite kohti avonaista päätä (kääntöaukkoa) ja jätetään avoinaiseen päähän n. 5 cm tyhjää.

Kiinnitä sivut nuppineuloilla ja ommella surauta kiinni.

Siisti saumat ja käännä luola. Eli tässä oranssi/punaisessa mallissa uloin oranssi kangas käännetään punaisen päälle. Nyt jäi tuosta työvaiheesta ottamatta kuva, mutta eiköhän ole aika selkeä. :)

Ompele kääntöaukko kiinni. Taita kankaan reunat sisäänpäin ja kiinnitä syntyneet taitteet yhteen.

Ompele kääntöaukko kiinni käsin tai ompelukoneella.

Ja näin luola on valmis!

Uniluolahan toimii myös kääntöpetinä, eli sisäpuolen voi kääntää ulospäin ja silloinhan ulospäin ei näy takasaumaa. Hilma esittelee:

 Ja nämähän toimivat hyvin myös makuualustoina. Nyt parin päivän käytön jälkeen mäyräkoirat suosittelevat! (Podengolle tuli hiki...) :)

Toivottavasti ohjeesta on iloa. Jos olen selittänyt jonkin erikoisesti, tai jokin kummastuttaa, niin heittäkää kommentilla, niin yritän selittää mitä olen tarkoittanut. :)

Slipperi eli lähetyspanta tai -hihna

Tämä on tuoreimmasta päästä ideoita, jotka on pitänyt toteuttaa.

Meidän koirablogin puolelle eksyneet ovat voineet huomata, että viime kesänä aloimme käydä vinttikoirien maastojuoksukisoissa meidän pienen portugalinpodengo Kertun kanssa. Tämän vuoden alussa säännöt muuttuivat hieman ja koiralla ei saa enää juostessa pitää pantaa kaulassa. Meillä tuo panta on ollut käytössä, koska se helpottaa koiran kiinnipitämistä lähdössä, kun pieni podengo pyörii kuin väkkärä yrittäen päästä ottamaan kiinni viehettä. Uusi sääntömuutos toikin meille siis hieman pähkättävää, miten jatkossa saan pidettyä koiran kiinni lähdössä käskyyn asti. Vikkelän väkkärän pelkästään käsin kiinni pitäminen ei tule onnistumaan.

Aloin perehtyä asiaan sääntömuutokseen tultua ilmi ja törmäsin slippereihin, eli lähetyshihnoihin tai -pantoihin, jotka alkoivat kuulostaa meille fiksuimmalta vaihtoehdolta. Niissä pantaosassa on kiinni hihna ja pannan toiseen lenkkiin saa pujotettua hihnan toisen pään, eli kun koira ampaisee liikkeelle, hihna vapautuu renkaasta. Seikkailin eri sivustoilla ja verkkokaupoissa katsomassa eri malleja. Hieman piti pähkätä pienen koiran kanssa sitä, ettei panta tai hihna pääse sotkeutumaan jalkoihin. Minulta löytyi vielä polypropeeninauhaa ym. tarvikkeita pantojen teon jäljiltä, joten kokeilin paria erilaista mallia.

Toisessa mallissa on rannelenkki ja lyhyt vapautuva hihna, joka voisi olla meille sopiva, koska jokatapauksessa kannan koiran aina lähetypaikalle koiran kierrosten noustessa nollasta sataan tarkastuspistellä, joten pidempää hihnaa ei välttämättä tarvita. Toisessa mallissa on sitten hieman pidempi vapautuva osa, joka voi toimi myös hihnana, mutta vaatii hieman pujottelua ennen lähetystä, että hihnasta saa vapautuvan. Tämmöisiä koekappaleita pähkäämisen jälkeen syntyi:

Parit erilaiset mallit

Vapaa hihnanpää lenkin läpi

Rannelenkilltä oleva

Ja sama koiran päällä

Toinen malli menee hihnanakin

Sattui sopivasti olemaan vielä tätä nauhaa laatikossa. Koska meillä oli viime kaudella välillä hieman teknisisä ongelmia kesken juoksunkin, niin teksti tuntui sopivalta, että kompuroinnista huolimatta "pysy rauhallisena ja jatka vaan!"

Nyt pitää vielä harjoitella näiden käyttöä ennen kauden alkua, ettei vahingossa podengo lipsahda lapasesta ennen aikojaan. :D

Koiramaiset Anelmaiset

Äitini ihasteli kovasti tytölle tekemiäni mini-anelmaisia, mutta samaan hengenvetoon totesi, että olisipa myös kiva saada villasukat alaskanmalamuutin kuvalla. Ajattelinpa yllättää äitini ja yhdistää nuo ideat, kun äidin synttäritkin oli tulossa. Näin syntyi koiramaiset Anelmaiset! Ja enhän minä sitten malttanut odottaa sinne synttäripäivään asti, vaan äiti sai sukat jalkaansa heti! :D

Nämä ovat muuten neulottu Anelmaisten ohjeella, mutta kukkaraita korvattu malamuutilla ja nilkan kuvio tassuraidalla, joiden kuviot suhrasin itse. Malamuutista tuli melkein tunnistettava.. ;) Ja samallahan valmistui toinen työ Ideat todeksi -listalta. :)

Sopivat tuli! :) (Ja podengon oli pakko taas ihan pakko osallistua kuvaukseen... :D)

Tässä vielä ruutupiirrokset alaskanmalamuutin ja tassun kuvioon:

Villasukat isälle ja pojalle

Rasti seinään! Itselle luomani Ideoista teoksi -haaste on polkaistu käyntiin! Ensimmäisenä listalta valitsin työn alle villasukat miehelle. Minun on pitänyt jo kauan tehdä hänelle villasukat, mutta ei vaan ole vuosiin puikot tarttuneet käsiin. Joskus seurustelun alkuaikoina taisin parit sukat tehdä, kun ei kukaan minulle kertonut "ei villaista ennen kultaista", mutta eipähän tuo tainnut juuri vaikuttaa.. ;) Sen jälkeen sukkia on tullut vain mummoilta, joten päätinpä ilahduttaa isäntää ihan oman vaimon tekemillä villiksillä.

Valitsin malliksi Novitan sukkalehdestä löytyneen Metsäretken, joka minusta oli aika sopiva paljon luonnossa liikkuvalle. Ohjeesta poiketen tein sukat 7 veljeksestä (tummansininen ja puhtaanvalkoinen)  nelosen puikoilla ja noudatin koon 38 ohjetta, jolloin sukista tuli passelit tuommoiseen noin koon 44 jalkaan. Sukat ovat nyt olleet tovin käytössä ja kyllä varmasti 3,5 puikoilla olisi tullut napakammat, joten jatkossa teen kyllä sukat niillä.

Minusta oli mukava ajatus "isä-poika -sukat", joten tein samalla vauhdilla meiden pienemmälle 1 vee isännälle villikset. Aloitin 36 silmukalla ja lisäsin/kavensin ohjeen mukaan.Nämä myöskin samasta langasta ja samoilla puikoilla. Pojan sukissa löysempi jälki ei niin haittaa, antaa varsissa paremmin periksi noissa pikku-ukon juntturakintuissa.

Sittenpä miettimään, mitä sieltä listalta seuraavaksi poimisi. Ehkäpä nyt samalla vauhdilla vielä ainakin yhdet villasukat.. :)

Idealista

Idealista alkoi alunperin Ideat todeksi! -haasteena, jonka muodostin itselleni tammikuussa 2016. Tarkoituksena oli listata 20 toteuttamista odottavaa ideaa, jotka olisin toteuttanut vuoden aikana. Niinhän siinä sitten kuitenkin kävi, että listalle jäi monta kohtaa toteuttamatta, joten tammikuussa 2017 haaste muuttui idealistaksi, josta voi poimia ideoita toteutettavaksi ja saattapa siihen tulla ideoita lisääkin. :)

Nämä ideat odottavat toteuttamistaan:

1. Koirien uniluola
2. Huovutetut tossut
3. Leikkimökin matto
4. Palatossut
5. Koirille makuualustat bokseihin
6. Lelukoira antiikkinalletyyliin
7. Tee nyt niistä vanhoista farkuita jotain!!
8. Isännälle villasukat
9. Koiramaiset villasukat
10. Pannunaluset
11. Laatikot vauvajutuille
12. Eväskori
13. Mäyräkoiravillikset
14. Slipperi
15. Puikkojen säilytyssysteemi
16. Tuttinauha
17. Ruokalappu
18. Operaatio vanhat ikkunat
19. Kukkaro
20. Karkkipapareista tms. pussukka

Ja eikun hommiin! :)

Kuvassa listalta koiramaiset villasukat :)

Ja jos joku haluaa haastaa itsensä, alkuperäinen haaste meni näin:

- Listaan tähän päivitykseen noin 20 ideaa, jotka olen halunnut toteuttaa, mutta en ole vielä saanut aikaiseksi
- Ideat on listattu 31.3.2016 mennessä, toteuttamisen voi aloittaa vaikka heti
- Ei tarvitse tehdä siinä järjestyksessä, kun on listattu, kunhan vain tulee tehtyä
- Toteutan ideat ennen joulua!