Mäykky olalle

Hilmasta tehdään laukku! Ihastuttava kangaslaukku! (Erästä kohtausta Disneyn Bernard ja Bianca Australiassa mukaillen. :D )

Hilma ovenkahvassa roikkumassa

Aiemmin tekemäni koepala kummitteli mielessä ja mitä enemmän sitä pyörittelin, sitä enemmän se alkoi näyttää laukun läpältä. Koepala oli tukevaa puuvilla, joka sopisi tarkoitukseen loistavasti. Ajatus ei jättänyt rauhaan, joten ei siinä auttanut muu, kuin lähteä ostamaan Eurokankaasta kangasta laukun muihin osiin. Löysinkin tukevaa tummanruskeaa puuvillakangasta, joka sopisi hyvin luonnonvalkoisen koepalan kanssa yhteen. Lisäksi halusin kanttinauhaa laukun ulkopuolen saumoihin piristeeksi, tuomaan hieman särmää. (Tätä ideaa hieman kaduin myöhemmin...)

Pidän selkeälinjaisista olkalaukuista, joten halusin tehdä ihan peruslaukun. Nyt laukun suunnitelu piti aloittaa läpästä, koska koepala oli varsin rajallinen. Siitä kaavat pikkuhiljaa muotoutuivat ja siirtyivät kankaalle. Leikkasin ruskeat osat kaksinkertaisena vahvistaakseni laukkua, ettei tarvitsisi tukikankaiden kanssa alkaa leikkimään. Ja tietysti läpälle leikkasin ruskeasta kankaasta takaosan. Laukun sisälle leikkasin vielä yhden kangaspalan, josta tuli kaksi taskua laukkuun.

En nyt ala sen tarkemmin laukun ompeluvaiheita selvittämään, ellei joku välttämättä halua. Ompelin osat yhteen ja aloin viimeistellä saumoja kanttinauhalla. Liekö syy kanttinauhassa, laukun saumoissa, vai siinä, että kello oli 01:12, kun hommasta ei meinannut tulla -anteeksi kielenkäyttöni- helvettiäkään. Olin silitysraudalla silittänyt nauhaan valmiiksi taitoksen helpottaakseni ompelemista, mutta silti ei homma ottanut onnistuakseen. Nauha ei mennyt suoraan, tikki ei mennyt suoraan. Siinä useamman kerran purkaessani, ommellessani uudestaan, purkaessani ja taas ommellessani olin todella tyytyväinen, kun olin ottanut kaupan hyllyssä olleen koko loppurullan kanttinauhaa, sillä se näytti menevän kokonaan. Samalla kirosin omaa laiskuuttani, kun en ollut jaksanut vaihtaa saumuriin kuin reunalangan ja jättänyt muut valkoiselle, koska "nehän jäävät kanttinauhan alle". No kun eivät meinanneet jäädä. Varsinkin nuo pyöreät kulmat olivat sangen haasteellisia. Ja hommaa ei tietenkään voinut jättää aamulle ja tuoreille silmille (hermoille). Aikani taisteltuani sain viimeisenkin kanttinauhanpätkän paikalleen. Ei ne kanttaukset todellakaan priimaa ole ja edelleen noista kulmista paikoin se valkoinen ommel näkyy alta, mutta olen kuitenkin tyytyväinen lopputulokseen ja kelpaa minulle hyvin omaan käyttöön!

Etuprofiilia

Sivuprofiilia

Laukun takaosassa on kaksi taskua, muuten sisus on avoin.

Ja olalle! :)