"Mummin kanssa leipomaan!"

Toukokuun alussa alkoi taas raksuttaa; mitä ihmettä sitä keksisi lasten mummeille äitienpäiväksi?! Jotain, mistä olisi iloa ja tulisi käyttöön. Sitten keksin! Toiseen mummolaan mennessä 3 veemme ilmoittaa "Mummin ruokaa syömään!" ja toiseen lähtiessä ilmoitus kuuluu "Mummin kanssa leipomaan!", joten päädyin vanhoihin kunnon leivinliinoihin! Itse ainakin leipoessa huomaan usein leivinliinoja kaipaavani ja molemmat mummit sen verran puuhaavat keittiössä, että leivinliinoista voisikin olla iloa!

Mallissahan ei ole mitään erikoista: valkoista puuvillakangasta, joka on hieman uuninpeltiä isompi. (Tarkkoja mittoja en tietenkään nyt muista.) Minullahan oli hieno ajatus, millaisia kuvioita leivinliinoihin saisi kivasti töpsyttimillä, mutta tietenkään omatahtoinen kolmeveemme ei ottanut äidin ohjeita kuuleviin korviinsa. Ja hyvä niin. Liinoista tuli kauniit kukkakedot ja juuri sellaiset kuin tyttö ihan itse suunnitteli! Myös yksi vee pääsi kankaanpainopuuhiin ja teki myös omannäköisensä leivinliinat mummeille.

 Äidin ajatushan oli, että tuppeloilla saisi helposti painettua kivoja kukkasia, mutta tyttö päästi luovuutensa irti!

 Ja syntyi kauniita kukkaketoja!

Lisäsin vielä kangastussilla jokaiseen liinaan viestin mummille lapsilta.

Ja tietysti mummillehan pitää olla kukkia! Perinteisen kukkakimpun sijaan tyttö sai askartelumaaleilla maalata saviruukut. Kun olisi sytyttänyt hieman aiemmin, olisimme laittaneet ruukkuihin kukat kasvamaan siemenistä, mutta nyt tyydyttiin kaupan valmiiksi kasvatettuihin. Toisesta ruukusta unohdin napata kuvan ennen kuin se luovutettiin eteenpäin, mutta toisesta tajusin napata muiston.

Facebookin Lasten kanssa askaretelevien ideapankki -ryhmästä bongasin pari hauskaa ideaa. Ensinnäkin minulle ihan uusi tuttavuus, kutistemuovi. Molemmat lapset piirsivät kutistemuovinpalaseen oman piirrustuksensa ja palaset pujotin avaimenperään, ja näin mummeilla kulkee laukkukorussa/avaimenperässä molempien lasten piirrustukset mukanaan. Alunperin muovinpala oli 1/8 A4:sta ja kutistamisen jälkeen noin tulitikkuaskin kokoinen.

Lasten piirrustukset.

Äidinkin piti päästä kokeilemaan. Tässä siis kutistettu muovinpala ja tulitikkuaski antamassa osviittaa koosta.

 Toisekseen ryhmästä löytyi todella kiva kortti-idea! Sokerivedellä valellulle paperille laitetaan vesiväripisaroita, jotka levisivät kauniisti paperille muodostaen kukkia. Ihan ei samannäköisiä kukista tullut, mitä ryhmän kuvissa, mutta minusta olivat todella kauniita ja tytöstä tämä maalaaminen oli todella hauskaa, kun sai seurata, miten väri aina leviäisi paperilla. Sokeriliuos valmistetaan lisäämällä 2 dl sokeria (kuumaan/kiehuvaan?) 1 dl vettä. Paperi valellaan kauttaaltaan sokerivedellä ja paperille tiputellaan siveltimen kärjellä vesiväripisaroita. Paperien kuivuessa olin hetken ihan varma, että olin onnistunut tekemään maailman parasta kärpäspaperia, mutta pinnan kuivuttua se ei ollut enää lainkaan tahmea. Varoitin kyllä toista mummia, että kannattaa nostaa koiran ulottumattomiin, jos sillä vaikka johtuu mieleen maistaa.. :D

Kuivuneen maalauksen liimasin kartongille. Näistä tuli kyllä pieniä taideteoksia!

Pokaalien uusi ilme

Pitkästä pitkästä aikaa väkertelin meidän seuran Match Showhun ja ajattelin jakaa tämän pokaalien tuunausvinkin muillekin. Ennen en pokaaleja ole tuunannutkaan, joten hieman sai miettiä, mistä lähtisi liikkeelle. Pokaalit olivat vielä osittain erimallisia, niin piti miettiä, miten saisi niistä muokattua yhteensopivat. Lopulta päädyin maalaamaan pokaalien varsiin osion, sekä yläosaan raidan akryylimaaleilla ja ripottelin märkään maaliin samansävyistä kimalletta, joka kiinnittyi maalin kuivaessa. Nyt jälkiviisaana laittaisin ehkä kuivuneen maalin päälle kerroksen decoupage-lakkaa ja ripottelisin kimalteen siihen, kun hieman tuntui kimalletta vielä irtoavan, vaikka kuinka yritin karistella, mutta saahan sitä vappumätsärissä vähän blinblingiä leijallakin.

Ennen tuunausta

Pokaalien uusi ilme

Blinbling

Tuunasin BIS-kehään myös ruusukkeet. Tällä kertaa en tehnyt koko ruusuketta itse, vaan tein uusiokäyttöön tuotuihin ruusukkeisiin uudet keskiöt. Sama värikoodaus, mitä pokaaleissa saatiin kartongeilla ja tarroilla oli helppo koristella. Liimasin muuten paikalleen decoupage-lakalla, pysyy hyvin kiinni, eikä vedä kartonkia kuprulle.

Hauskaa vappua kaikille! :)

Brookies

Usein kameran muistikorttia tyhjentäessäni huomaan, että olen ottanut kuvia leipomiskokeiluista laittaakseni tänne, mutta yleensä kuvat jäävät sinne omaan ö-mappiin, kun en enää muista, mistä reseptin olen ottanut, tai jos olen itse kehitellyt jotain, en muista mitä olen siihen laittanut. Niinpä nyt piti heti istua alas päivittämään. Viikolla tuli Pirkka-lehti, jossa oli brookie-ohje, eli brownies+cookies=ei voi olla pahaa. Pakko oli ottaa ohje heti testiin ja kyllä on ainakin tämän suklaahiiren mieleen! Minulla ei (vieläkään) ole ohjeessa olevaa suorakulmiovuokaa, mutta hyvin toimi n. 22 cm halkaisijan irtopohjavuoallakin. Tietysti suorakulmiolla paloista saisi helpommin tasakokoiset, mutta ei ne erikokoiset palat makuun vaikuta! Nomnomnom!

Sen verran tuhti herkku on kyseessä, että annospalat voivat oikeasti olla melko pieniä

Isyyspakkaus

Tuossa kaappeja järjestellessäni törmäsin isin aloituspakkauksen listaan, jonka olin tehnyt miehelleni  ennen esikoisemme syntymää. Törmäsin aikanaan ideaan internetin ihmeellisessä maailmassa, en enää muista missä. Kokosin siis pakettiin tavaroita, joita ajattelin miehen tarvitsevan vauvan synnyttyä ja liitin mukaan tarkemman selvityksen sisällöstä. Ajattelin jakaa nyt tämän minun pakkauksen sisällön, jos siitä olisi inspiraatiota muillekin. Tavaroista ja pakkauksesta ei kuvia enää saa, mutta jokainenhan kokoaa omannäköisensä pakkauksen. :)

Pakkauksen mukaan liitetty sepustus

Isyyspakkauksen sisältö esim.:
- Pieni pullo shampanjaa juhlistamaan vauvan syntymää
- Pieni konjakkipullo varpajaisiin
- "Vauvan käyttöohjeet"
- Tuttipullo ruokahetkiin, kun mamma ei ole kotona
- Ruokalappu sotkun minimoimiseksi
- Tutit -äänenvaimentimet
- Body isiin liittyvällä tekstillä
- Lelu vauvalle
- Kylpylelu(ja) yhteisiin kylpyhetkiin
- Lasten kirja
- Toinen kirja, kun ensimmäinen alkaa tympiä
- Cd lasten musiikkia, kun isi ei jaksa enää laulaa
- Pyykkipoika auttamaan vaipanvaihdossa
- "Samissukat" isille ja vauvalle
- Korvatulpat
- Cd isin lempimusiikkia
- Isi-muki
- Espressojauhetta tms., jos meinaa hyytyä
- Säästöpossu -isin virkistysrahasto
- Sisuaski "Sisulla siitä selviää!"

Tilasin silloin mm. tutit ja ruokalapun bändien logoilla ja varmasti valikoima on vaan muutamassa vuodessa kasvanut. Isyyspakkauksesta saa siis helposti tehtyä ihan omannäköisen liittämällä mukaan miehen lembändien tms. logoilla varustettuja tuotteita ja esimerkiksi miehen lapsuusajan omia lempileluja. :)

Pääsiäistä pienellä viiveellä

Nyt maltan viimein istua hetkeksi päivittelemään pääsiäisen tekemisiä.

Palmusunnuntaiksi askarreltiin lasten kanssa perinteisesti virpomavitsat. Malli oli viime vuodelta tuttu, mutta hieman muunneltuna. Tällä kertaa tein paperisilpun erisävyisistä vihreistä silkkipapereista, joilla peitettiin oksa ja lisäksi liimattiin koristeeksi kukkia ja höyheniä. Kukat oli perinteistä mallia, eli silkkipapereista leikattuja ympyröitä liimattiin päällekkäin ja hieman rypistettiin kukaksi. Oikein sopivia 3 veelle ja 1,5 vee teki sitten hieman oman muunnelman. :)

Päässä pyöri monia askarteluideoita, mutta ei vaan kerennyt, joten jätetään ne hautumaan seuraavaan vuoteen. Pääsiäiseksi halusin kokeilla jotain uutta kakkua ja netin syövereistä löysin pashakakun. Ei mennyt sen teko ihan kuin Strömsössä, kun ensin ei pohja meinannut paistua ja sitten se unohtuikin uuniin. Kaupassa ei ollut mangomehua, joten yritin pärjätä mangososeviritelmällä -ei ehkä ihan sama lopputulos. Kuitenkin kakusta tuli loppujen lopuksi ihan syötävää. Hieman liian sitruunainen minun makuun ja mietin toisen sitruunarahkapurin korvaamista vaniljarahkalla, tai maustamattomalla rahkalla. Pitää joskus testata, ehkä sitten seuraavana pääsiäisenä.

Hirmuisesti teki mieli leipoa myös rahkapullia, mutta ne saivat odottaa vuoroaan kuitenkin viime viikonloppuun, mutta ainahan hyvää kannattaa odottaa. Rahkapullat on kyllä minun lemppareita pääsiäisherkuista! Menee ehkä jopa suklaamunien ohi..

Puolen litran pullataikina ja täytteeseen laitoin:
- 1 prk vaniljarahkaa
- 1 prk maustamatonta rahkaa
- 2 kananmunaa
- 1 dl sokeria
- 1 dl rusinoita
- 0,5 dl sitruunamehua
 (Muistelisin viime vuonna laittaneeni purkin vaniljarahkaa ja purkin sitruunarahkaa, jolloin jätin sitruunamehun pois.)

Yksi  minun all time favoriteista on kauralastut! Vielä kun kaapista löyty levy taloussuklaata (tumma suklaa kun on ainoa, mikä meidän kaapissa säilyy), niin dippasin keksit suklaassa ja ai että oli hyviä!

Tulipa nyt samalla viimein listattua viimeisetkin ideat listalle, jotka pitää toteuttaa! :)

Slipperi eli lähetyspanta tai -hihna

Tämä on tuoreimmasta päästä ideoita, jotka on pitänyt toteuttaa.

Meidän koirablogin puolelle eksyneet ovat voineet huomata, että viime kesänä aloimme käydä vinttikoirien maastojuoksukisoissa meidän pienen portugalinpodengo Kertun kanssa. Tämän vuoden alussa säännöt muuttuivat hieman ja koiralla ei saa enää juostessa pitää pantaa kaulassa. Meillä tuo panta on ollut käytössä, koska se helpottaa koiran kiinnipitämistä lähdössä, kun pieni podengo pyörii kuin väkkärä yrittäen päästä ottamaan kiinni viehettä. Uusi sääntömuutos toikin meille siis hieman pähkättävää, miten jatkossa saan pidettyä koiran kiinni lähdössä käskyyn asti. Vikkelän väkkärän pelkästään käsin kiinni pitäminen ei tule onnistumaan.

Aloin perehtyä asiaan sääntömuutokseen tultua ilmi ja törmäsin slippereihin, eli lähetyshihnoihin tai -pantoihin, jotka alkoivat kuulostaa meille fiksuimmalta vaihtoehdolta. Niissä pantaosassa on kiinni hihna ja pannan toiseen lenkkiin saa pujotettua hihnan toisen pään, eli kun koira ampaisee liikkeelle, hihna vapautuu renkaasta. Seikkailin eri sivustoilla ja verkkokaupoissa katsomassa eri malleja. Hieman piti pähkätä pienen koiran kanssa sitä, ettei panta tai hihna pääse sotkeutumaan jalkoihin. Minulta löytyi vielä polypropeeninauhaa ym. tarvikkeita pantojen teon jäljiltä, joten kokeilin paria erilaista mallia.

Toisessa mallissa on rannelenkki ja lyhyt vapautuva hihna, joka voisi olla meille sopiva, koska jokatapauksessa kannan koiran aina lähetypaikalle koiran kierrosten noustessa nollasta sataan tarkastuspistellä, joten pidempää hihnaa ei välttämättä tarvita. Toisessa mallissa on sitten hieman pidempi vapautuva osa, joka voi toimi myös hihnana, mutta vaatii hieman pujottelua ennen lähetystä, että hihnasta saa vapautuvan. Tämmöisiä koekappaleita pähkäämisen jälkeen syntyi:

Parit erilaiset mallit

Vapaa hihnanpää lenkin läpi

Rannelenkilltä oleva

Ja sama koiran päällä

Toinen malli menee hihnanakin

Sattui sopivasti olemaan vielä tätä nauhaa laatikossa. Koska meillä oli viime kaudella välillä hieman teknisisä ongelmia kesken juoksunkin, niin teksti tuntui sopivalta, että kompuroinnista huolimatta "pysy rauhallisena ja jatka vaan!"

Nyt pitää vielä harjoitella näiden käyttöä ennen kauden alkua, ettei vahingossa podengo lipsahda lapasesta ennen aikojaan. :D

Kiitos kerho-opeille!

Viikko sitten aloimme opetella uutta arkirytmiä, kun tämä mamma lähti taas työmaalle, kun ei sitä lottovoittoakaan kuulunut. Kyllä se vaan meni lähes 1,5 vuotta kotiäitinä nopeasti! Kävimme tämän ylipitkän mammaloman ajan lasten kanssa seurakunnan järjestämässä perhekerhossa, josta eityisesti tyttö on tykännyt kovasti, joten jäädessämme pois kerhosta jokin pieni muistaminen kerhon ohjaajille oli paikallaan.

Mietin, että mukava olisi antaa jotakin, missä näkyy lapsen kädenjälki, kun niin monet kerrat on kerhossakin askarreltu. Päädyin lopulta, miksiköhän sitä kutsuisi, korttikääröön, eli korttiin, jonka sisälle laitoin suklaalevyn. Tyttö maalasi paperin, jonka liimasin kartongille. Kartongin toiselle puolelle molemmat lapset saivat painaa kädenjälkensä kuin allekirjoitukseksi, joiden yläpuolelle kirjoitin meidän kiitokset kerhoajasta, Taittelin kortin kolmeen osaan, laitoin sisään suklaalevyn ja kietaisin ympärille niininauhaa. Tämmöiset pienet muistamiset kerho-opeille sieltä siis syntyi:

Maalaukset

Allerkirjoitusten päälle kirjoitin meidän kiitokset, kun maali oli kuivunut.

Valmis käärö

Ja sisällä suklaalevyt :)