Minä en osaa käyttää avainkaulanauhoja, kun tuntuu, että ne roikkuessaan ovat kiinni joka paikassa. Sain opiskeluaikoina lahjuksena jostakin avaimenperän, jossa on ns. kiipeilijänlukko (tai miksi sitä nyt oikeasti sanotaan), joka on helppo napata tarvittaessa esim. vyölenkkiin, mutta avaimet kulkevat näppärästi myös nipussa laukussa tai taskussa. Tämä on ollut loistava, kun saan napattua töissä avaimet vyölle, jos tarvitsee vastaanotosta irrota ja jää kädet vapaaksi, ja taas tiskillä ollessa avaimet saavat levätä pöydällä, eikä mikään nauha ole takertumassa kassakoneisiin tai muihin.
Nyt kokeilin itse tehdä samanlaisia. Kudotut kuvionauhat eivät oikein sovi avainkaulanauhoihin, ellei niitä sitten ompelisi kaksinkerroin, ettei nauha lähde nurjalta puolelta purkautumaan, mutta tähän ne sopivat hyvin, koska nauhapätkä on niin lyhyt ja kaksinkerroin. Tilasin kiipeilijänlukkoja
ebaysta, mutta mittasin vanhan lukon jotenkin pieleen, niin saapuneet lukot olivat pienempiä, mitä ajattelin, mutta sopivat hyvin kapeamman, n 2 cm leveän, nauhan kanssa. Nauhat ovat oman varaston aarteita, enkä kyllä enää muista, mikä on mistäkin aikanaan tilattu. Nauha on siis ommeltu kaksinkerroin, jonka yläpäässä lukko ja alhaalla avainrengas. As simple as that!
 |
| Avaimet saa nopsaan esim. vyölenkkiin roikkumaan |
 |
| Ja lyhyemmälle avaimenperän saa nappaamalla avainrenkaan lukkoon |
 |
| Tämmöisiä syntyi, plus yksi joka jäi ompelupöydälle.... |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti