Pääsiäisen puuhia

Pääsiäiseksi tuli puuhasteltua juniorin kanssa kaikenlaista. Kerhossa teimme ehkä maailman helpoimman virpomavitsan, noin kun ajattelee askartelua 2,5-vuotiaan kanssa. Olin jo kuumeisesti miettinyt, miten tämänkin projektin toteuttaisi, mutta kerhossa askarteltuamme päätin tehdä näitä samoja vielä kotona, kun oli ukkien ja mummien lisäksi isomummeja ja kummeja virvottavana. Eli vitsat tehtiin niin, että valeltiin pajunoksa liimalla ja tämä oksa upotettiin silkkipaperisilppua täynnä olevaan pussiin, jonka jälkeen askartelija sai liimata vielä muutaman höyhenen halutessaan ja a'vot vitsa oli valmis! Just sopiva taaperon keskittymiskyvylle ja äidin hermoille! ;)

Värikkäitä vitsoja helposti!

  

Vitsojen askartelusta jäi kulhollinen silppua, jota ei millään halunnut heittää pois, mutta ei myöskään kiinnostanut alkaa säilömään, joten lennosta keksin, että lähetetäänpä mummoille ja ukeille pääsiäistervehdykset!

 

 Ja tietysti pääsiäiseksi täytyi laittaa ruohot kasvamaan, mikä yleensä ainakin onnistuu jopa näillä viherpeukaloilla, joten askarraltiin ruohoille vielä kippoja. Vanha perinteinen materiaali, eli maitotölkistä leikattu pohja, joka maalattiin ja johon lisättiin maalin kuivumisen jälkeen höyheniä ja kuviopaperista leikattuja munia. Ja parin viikon päästä sai lisätä koristuksetkin. :) Nyt vain pitää vahtia, ettei koristukset häviä kerralla.. ;)

 Mamma innostui tekemään myös oman ruohoastian. Kippo on itseasiassa hajonneen valaisimen kupu (Ikean Lampa oisko ollut), jonka maalasin ensin keltaisella ja heti perään märkään maaliin vihreällä nurtsi. Pohjamaalin ollessa märkä vihreä levittyi kivasti ja on elävämmän näköinen. Toisella puolella kippoa on sitten töherrykset, kun "ihan vaan pikkuisen lisään" nurtsia ja kuivuneeseen maaliin vihreä imeytyi kerrasta ja ei levittynyt kivasti, mutta se puoli pidetäänkin sitten seinään päin. ;)

Ja niin joulu joutui...

Jouluksi tuli puuhasteltua pikkujuttuja pitkästä aikaa ja oli ihan ajatuksissa laittaa tänne ennen pyhiä, mutta eihän sitä kerennyt koneelle kunnolla istumaan ennen aattoa.. Laitanpa nämä kuitenkin näin jälkikäteen tänne.

Jouluksi askarreltiin ulko-oveen uusi koriste, kun pikkulinnut olivat edellisestä hakeneet täytteet lämmittämään pesäänsä. Nyt askartelin jotain vähän enemmän pikkulintuja kestävää. Askartelumassasta otin piparkakkumuotilla "pipareita", jotka maalasin akryylimaaleilla ja sipaisin vielä kerroksen lakkaa pintaan. Kaapista löytyikin vielä sopivasti tuomoinen niini(?)köynnös ja nauhaa ja siitä sitten vain kaikki kasaan. :)

Sittenpä satuin saamaan kaveriltani pussin Lumiukkosoppaa ja olin röyhkeä ja kopsasin tämän. Mikäpä olisikaan kivampi pikkumuistaminen, kun joulun alla saattoi ovelle yllätysvieraita ilmestyä. Löysin yhden ohjeen Innolla-blogista, en sitten sen enempiä googletellut oliko alkuperäinen, mutta tässä minun versio lumiukkosopasta:

Etiketin tarvikkeet sattuivat löytymään kaapista; lumiukkoihin valkoista sormiväriä, nenä ja kädet kynillä. Päädyin pyöriteltyäni ideoita aika yksinkertaiseen malliin. Lumiukkosopan ainekset: pussi kaakaota, pari vaahtokarkkia, karkkikeppi (ja pari konvehtia).

Sitten vielä muutama päivä ennen aattoa bongasin jenkkiläiseltä DIY-sivulta (etsin linkin myöhemmin) pitsein koristellut lasipurkin. Ja vaikka itse en nyt niin romanttisesta tyylistä perusta, niin tätä oli pakko kokeilla, kun kaikki tarvikkeet löytyivät kaapista Ja lähtipä parit kipot pukinkonttiinkin! :)

Tämmöistä tämän joulun alla. Jospa nyt tämä blogikin päivittyisi useammin, kun pipopaja jää toistaiseksi tauolle.

Pienen Pingu-fanin synttärikekkerit

Niin se vain aika rientää, että meillä juhlittiin eilen kätevän emännän 2-vuotissynttäreitä. Tällä hetkellä tytsyn ehdoton lemppariohjelma on Pingu (mikään muu ei juuri kelpaa), joten halusin ottaa tämän fanituksen kohteen pieneksi synttäriteemaksi.

Ensinnäkin väkertelin kutsut. Minullahan oli hieno visio avautuvasta iglusta, jossa Pingulla olisi synttärijuhlat, mutta prototyypin väkerrettyäni, tulin siihen lopputulokseen, että saisin hermoromahduksen ennen kuin kutsut olisivat valmiina, joten päädyin hieman yksinkertaisempaan malliin. Pingviini on itse kortti ja teksti massussa. Aika kiva siitä tuli, vaikka itse sanonkin.

Ja että kortti mahtuisi kuoreenkin, niin siivet taittuivat halaukseen :)

Pingviiniparvi

Itse kekkereillä pingviiniteema näkyi vain kakussa. Vuoden tauon jälkeen taiteilin marsipaanin kanssa ja lopputuloksena aikas kiva pingviinikakku. Pohjaksi paistoin kolme kääretorttupohjaa. Täytteeksi haaveilin vadelma-valkosuklaamoussea, mutta koska minä en siis vieläkään muista kauppalistaa ulkoa, vaikka aina niin luulen, niin täytteeksi tuli vadelmahilloa, sekä valkosuklaa-rahka-kermavaahtoa. Hillo teki täytteestä aika makean, mutta tuo kermavaahtosekoitus oli minusta ainakin mielettömän hyvää, mutta toimisi varmasti huomattavasti paremmin tuoreiden marjojen kanssa. Mutta makeudestaan huolimatta kakku teki hyvin kauppansa.

Mites sen nyt kertoisin...

Mies usein kysyy, että onko sinun aina pakko kehittää kaikkea ylimääräistä?

- NO ON! I just can't help myself!!! :D

Niin nytkin mietin kuumeisesti, miten voisimme kivasti kertoa uusimmasta tulokkaasta isovanhemmille. Esikoisen kohdalla annoimme molempien vanhemmille Isovanhempien käsikirjan, mutta mitäs nyt, kun nuo ovat jo sitä virkaakin onnistuneesti jonkin aikaa harjoittaneet. Mukava olisi huomioida esikoisemmekin, joten päätinpä laittaa sitten hänet asialle! Koska sanavarasto ei ole vielä kovin laaja, tarvitsi tytsy hieman apuja..
-Tytsy lähti vierailulle mummolaan "Minustapa tulee ISOsisko" -paita päällä.

Suurin osa testistä on painettu leimasimella kankaalle sopivalla musteella, ISO-teksti kirjoitettu kangastussilla. Teksti ei oikein pesusta tykännyt, mutta paita ehti hoitaa tehtävänsä tekstin vielä näkyessä. 

Tarvikkeet paitaa lukuunottamatta Kätevästä Kädestä.

Seitsemän kuukautta ja "muutamaa" pipoa myöhemmin

"Viimeisin viesti 7 kuukautta sitten"...HUPS...

Pikkuisen on päässyt tämä puoli kärsimään, kun pipoja olen ommellut. Oikeastaan muita juttuja en ole pahemmin nyt ehtinyt tekemäänkään, mutta jospa tässä nyt kunnostautuisi, kun hiljennän tahtia piporintamalla. Tässäpä kuitenkin muutamia kuvia Turrikan pipoista :)

Luppakorville lämmikettä

Pientä hiljaiseloa on blogissa ollut, kun on kuumeisesti koirakankaita odoteltu, mutta hieman sain ommeltuakin. Talvi alkaa näyttää merkkejä tulostaan, joten myös koiruuksien korvat tarvitsevat lämmikettä, eli tällä kertaa ei koirapipoja, vaan koiraN pipoja! Ja mallit ovat erittäin mielissään.. ;)

Lisäksi Käpysen Aurinkukonnasta syntyi aika vinkeä pipo ihmispäähän :)

Kohta niitä saa...

Hieman on pieni projekti ottanut aikaa muulta puuhastelulta. Nyt on nimittäin kahlattu ensimmäinen etappi byrokratian viidakossa ja aikaansaatu ihan oma Y-tunnus! Toiminimi odottaa vielä lopullista hyväksyntää, mutta kohta minä voin hyvillä mielin tarjota mm. pipoja kaikille halukkaille. Yritykselle tulen sitten perustamaan omat kotisivut ja mahdollisesti blogin, mutta nämä sitten parin viikon sisällä, kun nimi varmistuu.

Tarkoituksena olisi nyt ensi hätään tarjota erityisesti koiramaisia pipoja, joten nyt saa jo heittää ehdotuksia, mikä/mitkä koirarodut ovat jäänet täysin paitsioon ja joista olisi kiva saada pipo omaan ja kaverin päähän, niin katsotaan, mitä saadaan aikaiseksi! :)