torstai 29. elokuuta 2013

Noshin mäykyt

En malta olla esittelemättä Noshin uutta ihanaa mäyräkoirakuosia, vaikka pipoja kummempaa en siitä vielä ole ehtinyt tehdä. Kesällä näin Facebookissa ennakkomainoksen syksyn uutuuksista, jossa mäykyt komeilivat ja sitä sitten odotettiinkin, kuin hullu kuuta nousevaa! Viimein tulivat mäykyt myyntiin ja pakko oli heti tilata pala jokaista sävyä. Nyt pystyi taas pipojen tekemistä ajattelemaan edellisen satsin jälkeen, ja nämä lähtevät samaan paikkaan kuin edellisetkin, eli myytäviksi koirien hyväksi, ja varmaan tulevat koristamaan etenkin mäykkyihmisten päitä! :)

Kaikissa sävyissä
Ihanat mäykyt pipossa

Mäykkymeri


Samaan pakettiin lähtee myös pipot, jotka tein Pienestä Hattutehtaasta löytämästäni (minulle) uudesta kuosista Znok Desingnin ketut ja pöllöt -jerseysta. Kangas on kyllä kuin karkkia! Joutuu varmaan vielä tilaamaan palan, jos sitä itselleenkin, tai lähinnä meidän tyttöselle, siitä jotain tekisi.


Ja vielä laitan tähän nipun avainkaulanauhoja, joihin pariin lisäsin pikalukot. Kylläpä muuten tökkii nyt silmään, kun vasta kuvaa katsoessa huomasin, että yhdessä nauhassa kuvio menee eri suuntaan, mutta on ehkä just ja justkestettävissä, kun viimeiset pätkät mäykkynauhaa on nyt tuhlattu, niin ei pääse uuttakaan tekemään...

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Kauniita unia, Kekkosen kuvia!

Minulla meni ensimmäinen satsi Käpysen Kesämies Kekkosta ihan ohi. Yht'äkkiä vaan Kekkosia alkoi putkahdella sieltä täältä! En suoraan sanoen ollut aluksi varma tykkäsinkö kuosista, mutta tehokkaan siedätyshoidon jälkeen sitä oli suorastaan pakko tilata, kun sitä taas tulisi myyntiin.

Mutta mitä siitä pitäisi tehdä? Se näytti siltä, että siitä pitäisi tehdä bokserit. Tai kalsarit. En tiedä miksi. Meidän isäntä ei kuitenkaan lämmennyt Kekkos-kalsongeille, joten päätin tehdä itselleni semmoiset! Tai no en ihan.. Minä tykkään shortsipyjaman mallisista yö- ja oloasuina, joten Kekkonen pääsi kuvittamaan meikäläisen shortseja. Ja tietysti samaan sarjaan täytyi tehdä pipa. Pipa onkin meikäläisen tuttua pipamallia.


Yläosan toppiin otin kaavan pohjaksi Suuri Käsityö -lehdestä (nro 6/2000), jota muokkasin enemmän mieleisekseni hieman avartamalla kaula-aukkoa edestä ja takaa, sekä lisäsin helmaan pituutta, kun kaavat piirrettyäni toppi näytti lähinnä napapaidalta. Alaosaan ompelin kaistaleen mustaa trikoota tuomaan hieman kontrastia, jotta toppi ja shortsit erottuisivat toisistaan päällä ollessa. Hieman otin tämmöistä teatterin komedia/tragedia-teemaa mukaan ja ompelin etupuolelle iloisen Kekkosen ja takapuolen kappaleen leikkasin kuvio alassuin, jolloin siitä tuli totinen Kekkonen.
Kesämies Kekkonen on iloinen

Kesämies Kekkonen on totinen

Shortseihin nappasin kaavan myös Suuri Käsityö -lehdestä (7/2013), jota myöskin aavistuksen muokkasin. Hieman vain levensin lahkeita, kun olivat mallissa kapenevat. Muuta muutoksia en lähtenyt tekemään. En olisi uskaltanutkaan, kun on muuten minun ensimmäinen housuntapainen ompelus, niin ei olisi saattaneet saumat enää sattua kohdalleen. Sama "teatteriteema" jatkui shortseissakin; toisessa lahkeessa iloiset ja toisessa totiset Kekkoset.

Totinen Kekkonen - Iloinen Kekkonen
Ja koko ompelun ajan soi päässä "Kekekekekekekekekekekekekekekeke KekkonenKekkonenKekkonenKekkonen!" :D



torstai 8. elokuuta 2013

Mehujäätä rannalle

"Vielä on kesää jäljellä, vielä tulee kauniita päiviä.." Vaikka tuo kappale onkin yksi ehkä rasittavimmista kesärenkutuksista, niin kuitenkin tuo sopii tämänhetkiseen fiilikseen, kun sadetta on luvattu about viikoksi eteenpäin.

Minä bongasin Käpysen Facebook-sivuilta jo ennakkoesittelystä Mehujäätaika-kuosin, jota oli aivan pakko tilata, kun se saapui myyntiin. Kaveriksi Mehujäätaika sai Vesiväriraidan, jonka katsoin sopivan sävyihin. Mehujää näytti ihan kesätopilta, tarkemmin ajatellen semmoiselta topilta, jota pidetään rannalla tai möksällä. Mallikin hahmottui nopeasti ja kaavat ovat taas omasta päästä (minkä kyllä huomaa ;)). Suurena halterneck-toppien fanina myös tästä topista tuli samaa sarjaa. Nyt en halunnut tehdä mitään vartalonmyötäistä, vaan rennon, kevyen topin, joka olisi kiva päällä uinnin jälkeen. Nyt sitten toivotaan, että vielä tulisi vaikka pari hellepäivää.. Hieman se ehkä joltakin mammatopiltakin näyttää, mutta voipahan ainakin syödä reilusti jätskiä! ;)


Enemmän edukseen taas päällä, mutta yläosa olisi saanut olla ehkä hiukka matalampi
Kuosit lähempää

keskiviikko 7. elokuuta 2013

Superdogs

May I Present:

Captain America   


The Punisher



Batman


Yhdessä he muodostavat supersankariryhmän:
"The Law of Härkinvaara"

Ryhmän pikku-apurin alter ego odottaa vielä paljastumistaan (ja kaula kasvamista).
Ehkäpä The Flash?




Vaikka jo päätiin, etten laita enää tänne pantoja, ettei mene itsensä toistamiseksi, niin esittelenpä nämä kuitenkin. Jo pari vuotta sitten bongasin näyttelyreissulla Batman-pannan, jota en silloin raaskinut ostaa, mutta ajatus Batman-pannasta Hilmalle jäi kummittelemaan mieleen ja nyt, kun aloin itse näitä väkerrellä, päätin tehdä jokaiselle koiralle oman supersankaripannan, joka olisi kunkin koiran näköinen. Tietysti koristenauhoina noita kuoseja ei löytynyt, joten tilasin avainnauhoja Ebaysta. (Nyt huomasin, että jotain supersankarinauhoja oli tullut Antassuun.) Muutenpa malli on vanha tuttu. Sittenpä vaan taistelemaan oikeuden puolesta! :D

Batman, Captain America ja The Punisher


lauantai 27. heinäkuuta 2013

Harvinaista herkkua

Viime viikko kului pitkälti pienen päivänsankarin synttärijuhlien valmisteluissa. Minulla harvoin tulee leivottua, vaikka kyllä tykkäänkin leipomisesta. Ei voi syyttää ajanpuutetta, kun kaikenmaailman väkerryksiin on aikaan, joten kyllä se varmaan pitkälti johtuu ihan vaan aikaansaamattomuudesta. Nyt kuitenkin pitkästä aikaa huhkin eilisen keittiössä leipoen herkkuja pikkuneidin juhliin.

Meillä isäntä vastasi pääsääntöisesti suolaisista tarjottavista ja hän onkin meidän perheen voileipäkakkutaituri. Juhliin hän valmisti omilla resepteillään kinkkuvoileipäkakun ja kanttarellipiirakan, sekä savulohirullan. Ja olipa taas herkkua!

Kinkkuvoileipäkakku
Kanttarellipiirakka

Savulohirulla
Itse tungin nokkaani sen verran suolaiselle puolelle, että pyöräytin kaksi pellillistä jo ristiäisissä hyväksi todettua Rotinapöydän broileripiirasta. Tein tuosta reseptistä tuplasatsin yhdelle pellille sopivaksi. Tämä on minusta hyvä ja helppo resepti.

Broileripiiras
Päävastuu minulla on meillä makeissa leivonnaisissa ja pyöräytinkin parit kakut kakkukekkereille. Ensinnäkin halusin tehdä ihan perinteisen mansikkatäytekakun. Pohjan tein joskus jostain ylöskirjoittamani ja hyväksi todetun ohjeen mukaan:

Täytekakkupohja:
3 kananmunaa
3/4 dl sokeria
1 dl vehnäjauhoja
2 rkl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta

Tämä on melko pieneen vuokaan ja nyt ensimmäistä kertaa tein hieman isompaan, joten lisäsin määriin kolmanneksen ja paistoin kaksi pohjaa, kun en ollut varma miten se käyttäytyy. Jälkeenpäin ajatellen olisi voinut vaikka tuplata määrät ja tehdä vain yhden pohjan. Täytteeksi laitoin kerma-rahkaseoksen (6 dl vispikermaa + 1 prk maitorahkaa+sokeri & vaniljasokeri), sekä tuoreita mansikoita. Koristelusta huomaa, että meinasi tulla aamulla kiirus.. ;) Mutta kyllä se mansikkakakku on vaan hyvää!
Mansikkakakku
Sitten halusin jotain hedelmäistä ja törmäsin Myllyn Parhaan Mango-Juustokakku-reseptiin. Pohjaksi tosin tuosta reseptistä poiketen laitoin 200 g Täysjyvä Digestive -keksejä murskattuna ja vajaa 100 g voita sulatettuna ja nämä keskenään sekoitettuna, u know, niin vältyin paistamiselta. Hieman muutin tuota reseptissä ollutta työjärjestystä niin, että sekoitin ensin mangososeen, tuorejuuston, sokerit ja sitruunamehun ja tähän seokseen lisäsin säilykeliemeen sulatetut liivatteet. Minusta vain tuntui, että jos liivateseokseen olisi lisätty muut aineet, olisi seos jäähtynyt niin, että liivatteet olisivat menneet klönteiksi, en sitten tiedä. Lopuksi lisäsin vielä sitten kermavaahdon. Tämä osoittautui hyväksi reseptiksi ja voi käyttää tulevaisuudessakin.

Mango-Juustokakku
Ja minun oli ihan pakko vielä kokeilla taitojani marsipaanin kanssa ensimmäistä kertaa! Löysin hyvän kääretorttureseptin ja halusin tehdä sen pohjalta mäyräkoirakakun! Kakun pohjana on Valion Suklaakääretorttu, jota kyllä lämpimästi suosittelen kaikille suklaa-appelsiiniyhdistelmän ystäville. Jälkeenpäin ajatellen sokerimäärää voisi seuraavalla kerralla hieman kuitenkin vähentää. Tein kääretorttuja kaksi, joista toisesta tuli koiran runko ja toisesta kuono ja käpälät. Leikkasin toisesta kääretortusta siivun, jonka laitoin keskeltä kahtia ja puolikkaista tuli etujalat. Takajalkoihin leikkasin kaksi siivua, jotka laitoin myös puoliksi. Toisen vaakaan, kuten etujalan ja toisen hieman pyöristäen jalan taakse lonkaksi. Vielä yksi pala päälaeksi ja pyöristelin kulmia.

Marsipaanin käyttöön luin neuvoja Disneyn Kakkukestit -kirjasta. Tein voi-tomusokerikreemin, jolla ensin päällystin kakun. En löytänyt kaupasta ruskeaa marsipaania, joten värjäsin valkoisen marsipaanin kaakaojauheella, mikä antoikin marsipaanille myös hyvää makua. Kaulitsin ensin siitä levyn, jolla päällystin koiran ja tietysti sitä asetellessani huomasin, että olisi saanut olla puoli senttiä leveämpi ja nyt oli myöhäistä enää pakitella. Hieman marsipaani murtui alareunasta pakoin, kun yritin sitä venyttää, mutta ei katastrofaalisesti. Kaupasta nappasin jonkinlaisen päällysmassalajitelman, jonka oletin olevan marsipaania, mutta kotona huomasin sen olevan sokerimassaa. Noh, melkein sama asia. En sitten tiedä, kun en ole aikaisemmin näitä pyöritellyt johtuiko se sokerimassasta vai mistä, mutta tuo tummanruskea, josta tein korvat ja hännän, alkoi murtua reunoista, enkä saanut sitä siloteltua, mutta ihan siedettävännäköisen kuitenkin. Toisaalta samassa pakkauksessa ollut pinkki, josta tein rusetin ja nenän, ei osoittanut mitään murenemisen merkkejä. Sain kuin sainkin kakun kasaan ja olin todella tyytyväinen ensimmäiseen marsipaanipäällystekakkuuni pienistä rosoisuuksita huolimatta!




Ja lopultahan kakkuja jäi niin paljon, että tässä ollaan varmaan tasaisessa sokeripöllyssä koko ensi viikko! :D

keskiviikko 17. heinäkuuta 2013

Yökettumekko mummillekin!

Meidän äiti ihastui myös Lillestoffin Night Fox -kankaaseen nähtyään pikkuneidin yömekon ja halusi itselleen samanlaisen. Ihan ei samalla mallilla menty, vaan otin kaavat äidin lempiyökkäristä. Tein pienet poimutukset kaulaukkoon ja kanttasin kaula-aukon ja hihansuut tummansinisellä trikookanttinauhalla. Hieman mietin oransseja kantteja, mutta kun en löytänyt juuri oikeanväristä nauhaa (lue: ei ollut varastossa, enkä malttanut lähteä etsimään), niin päädyin tuttuun ja turvalliseen. Ja pitihän mekon kaveriksi ehdottomasti tehdä yömyssy! Nyt on pikkuneiti ja mummi samikset. Kauniita unia, pikkukettujen kuvia! :)



Ja sitten vielä uninalle kainaloon! :)

maanantai 15. heinäkuuta 2013

Mäykkyinen liivihame

Viimein sain taas yhden aikaa sitten aloitetun projektin päätettyä. Varmaan alitajuisesti, tai no, suorastaan tietoisesti välttelin kanttinauhan kanssa taisteluja, mutta nyt oli pakko ottaa itseään niskasta kiinni ennen kuin meidän pieni emäntä kasvaa liivihameesta ohi! Malli on sama kuin aiemassa liivihameessa, hieman vain suurensin kaavaa sopivammaksi. Loppujen lopuksi se suureni niin paljon, että on nyt vielä iso. Noh, parempi näin päin. Erona aikaisempaan liivihameeseen on, että nyt kanttasin yläosan reunat mustalla trikookanttinauhalla ja laitoin nepparit. Nyt on viimeisetkin keltapojaiset PaaPiin mäykkykankaat tuhlattu! Seuraavaksi niiden vihreä- ja pinkkipohjaisten kimppuun.. ;)
Yläosa

Ja kokonaisuudessaan