Isyyspakkaus

Tuossa kaappeja järjestellessäni törmäsin isin aloituspakkauksen listaan, jonka olin tehnyt miehelleni  ennen esikoisemme syntymää. Törmäsin aikanaan ideaan internetin ihmeellisessä maailmassa, en enää muista missä. Kokosin siis pakettiin tavaroita, joita ajattelin miehen tarvitsevan vauvan synnyttyä ja liitin mukaan tarkemman selvityksen sisällöstä. Ajattelin jakaa nyt tämän minun pakkauksen sisällön, jos siitä olisi inspiraatiota muillekin. Tavaroista ja pakkauksesta ei kuvia enää saa, mutta jokainenhan kokoaa omannäköisensä pakkauksen. :)

Pakkauksen mukaan liitetty sepustus

Isyyspakkauksen sisältö esim.:
- Pieni pullo shampanjaa juhlistamaan vauvan syntymää
- Pieni konjakkipullo varpajaisiin
- "Vauvan käyttöohjeet"
- Tuttipullo ruokahetkiin, kun mamma ei ole kotona
- Ruokalappu sotkun minimoimiseksi
- Tutit -äänenvaimentimet
- Body isiin liittyvällä tekstillä
- Lelu vauvalle
- Kylpylelu(ja) yhteisiin kylpyhetkiin
- Lasten kirja
- Toinen kirja, kun ensimmäinen alkaa tympiä
- Cd lasten musiikkia, kun isi ei jaksa enää laulaa
- Pyykkipoika auttamaan vaipanvaihdossa
- "Samissukat" isille ja vauvalle
- Korvatulpat
- Cd isin lempimusiikkia
- Isi-muki
- Espressojauhetta tms., jos meinaa hyytyä
- Säästöpossu -isin virkistysrahasto
- Sisuaski "Sisulla siitä selviää!"

Tilasin silloin mm. tutit ja ruokalapun bändien logoilla ja varmasti valikoima on vaan muutamassa vuodessa kasvanut. Isyyspakkauksesta saa siis helposti tehtyä ihan omannäköisen liittämällä mukaan miehen lembändien tms. logoilla varustettuja tuotteita ja esimerkiksi miehen lapsuusajan omia lempileluja. :)

Pääsiäistä pienellä viiveellä

Nyt maltan viimein istua hetkeksi päivittelemään pääsiäisen tekemisiä.

Palmusunnuntaiksi askarreltiin lasten kanssa perinteisesti virpomavitsat. Malli oli viime vuodelta tuttu, mutta hieman muunneltuna. Tällä kertaa tein paperisilpun erisävyisistä vihreistä silkkipapereista, joilla peitettiin oksa ja lisäksi liimattiin koristeeksi kukkia ja höyheniä. Kukat oli perinteistä mallia, eli silkkipapereista leikattuja ympyröitä liimattiin päällekkäin ja hieman rypistettiin kukaksi. Oikein sopivia 3 veelle ja 1,5 vee teki sitten hieman oman muunnelman. :)

Päässä pyöri monia askarteluideoita, mutta ei vaan kerennyt, joten jätetään ne hautumaan seuraavaan vuoteen. Pääsiäiseksi halusin kokeilla jotain uutta kakkua ja netin syövereistä löysin pashakakun. Ei mennyt sen teko ihan kuin Strömsössä, kun ensin ei pohja meinannut paistua ja sitten se unohtuikin uuniin. Kaupassa ei ollut mangomehua, joten yritin pärjätä mangososeviritelmällä -ei ehkä ihan sama lopputulos. Kuitenkin kakusta tuli loppujen lopuksi ihan syötävää. Hieman liian sitruunainen minun makuun ja mietin toisen sitruunarahkapurin korvaamista vaniljarahkalla, tai maustamattomalla rahkalla. Pitää joskus testata, ehkä sitten seuraavana pääsiäisenä.

Hirmuisesti teki mieli leipoa myös rahkapullia, mutta ne saivat odottaa vuoroaan kuitenkin viime viikonloppuun, mutta ainahan hyvää kannattaa odottaa. Rahkapullat on kyllä minun lemppareita pääsiäisherkuista! Menee ehkä jopa suklaamunien ohi..

Puolen litran pullataikina ja täytteeseen laitoin:
- 1 prk vaniljarahkaa
- 1 prk maustamatonta rahkaa
- 2 kananmunaa
- 1 dl sokeria
- 1 dl rusinoita
- 0,5 dl sitruunamehua
 (Muistelisin viime vuonna laittaneeni purkin vaniljarahkaa ja purkin sitruunarahkaa, jolloin jätin sitruunamehun pois.)

Yksi  minun all time favoriteista on kauralastut! Vielä kun kaapista löyty levy taloussuklaata (tumma suklaa kun on ainoa, mikä meidän kaapissa säilyy), niin dippasin keksit suklaassa ja ai että oli hyviä!

Tulipa nyt samalla viimein listattua viimeisetkin ideat listalle, jotka pitää toteuttaa! :)

Slipperi eli lähetyspanta tai -hihna

Tämä on tuoreimmasta päästä ideoita, jotka on pitänyt toteuttaa.

Meidän koirablogin puolelle eksyneet ovat voineet huomata, että viime kesänä aloimme käydä vinttikoirien maastojuoksukisoissa meidän pienen portugalinpodengo Kertun kanssa. Tämän vuoden alussa säännöt muuttuivat hieman ja koiralla ei saa enää juostessa pitää pantaa kaulassa. Meillä tuo panta on ollut käytössä, koska se helpottaa koiran kiinnipitämistä lähdössä, kun pieni podengo pyörii kuin väkkärä yrittäen päästä ottamaan kiinni viehettä. Uusi sääntömuutos toikin meille siis hieman pähkättävää, miten jatkossa saan pidettyä koiran kiinni lähdössä käskyyn asti. Vikkelän väkkärän pelkästään käsin kiinni pitäminen ei tule onnistumaan.

Aloin perehtyä asiaan sääntömuutokseen tultua ilmi ja törmäsin slippereihin, eli lähetyshihnoihin tai -pantoihin, jotka alkoivat kuulostaa meille fiksuimmalta vaihtoehdolta. Niissä pantaosassa on kiinni hihna ja pannan toiseen lenkkiin saa pujotettua hihnan toisen pään, eli kun koira ampaisee liikkeelle, hihna vapautuu renkaasta. Seikkailin eri sivustoilla ja verkkokaupoissa katsomassa eri malleja. Hieman piti pähkätä pienen koiran kanssa sitä, ettei panta tai hihna pääse sotkeutumaan jalkoihin. Minulta löytyi vielä polypropeeninauhaa ym. tarvikkeita pantojen teon jäljiltä, joten kokeilin paria erilaista mallia.

Toisessa mallissa on rannelenkki ja lyhyt vapautuva hihna, joka voisi olla meille sopiva, koska jokatapauksessa kannan koiran aina lähetypaikalle koiran kierrosten noustessa nollasta sataan tarkastuspistellä, joten pidempää hihnaa ei välttämättä tarvita. Toisessa mallissa on sitten hieman pidempi vapautuva osa, joka voi toimi myös hihnana, mutta vaatii hieman pujottelua ennen lähetystä, että hihnasta saa vapautuvan. Tämmöisiä koekappaleita pähkäämisen jälkeen syntyi:

Parit erilaiset mallit

Vapaa hihnanpää lenkin läpi

Rannelenkilltä oleva

Ja sama koiran päällä

Toinen malli menee hihnanakin

Sattui sopivasti olemaan vielä tätä nauhaa laatikossa. Koska meillä oli viime kaudella välillä hieman teknisisä ongelmia kesken juoksunkin, niin teksti tuntui sopivalta, että kompuroinnista huolimatta "pysy rauhallisena ja jatka vaan!"

Nyt pitää vielä harjoitella näiden käyttöä ennen kauden alkua, ettei vahingossa podengo lipsahda lapasesta ennen aikojaan. :D

Kiitos kerho-opeille!

Viikko sitten aloimme opetella uutta arkirytmiä, kun tämä mamma lähti taas työmaalle, kun ei sitä lottovoittoakaan kuulunut. Kyllä se vaan meni lähes 1,5 vuotta kotiäitinä nopeasti! Kävimme tämän ylipitkän mammaloman ajan lasten kanssa seurakunnan järjestämässä perhekerhossa, josta eityisesti tyttö on tykännyt kovasti, joten jäädessämme pois kerhosta jokin pieni muistaminen kerhon ohjaajille oli paikallaan.

Mietin, että mukava olisi antaa jotakin, missä näkyy lapsen kädenjälki, kun niin monet kerrat on kerhossakin askarreltu. Päädyin lopulta, miksiköhän sitä kutsuisi, korttikääröön, eli korttiin, jonka sisälle laitoin suklaalevyn. Tyttö maalasi paperin, jonka liimasin kartongille. Kartongin toiselle puolelle molemmat lapset saivat painaa kädenjälkensä kuin allekirjoitukseksi, joiden yläpuolelle kirjoitin meidän kiitokset kerhoajasta, Taittelin kortin kolmeen osaan, laitoin sisään suklaalevyn ja kietaisin ympärille niininauhaa. Tämmöiset pienet muistamiset kerho-opeille sieltä siis syntyi:

Maalaukset

Allerkirjoitusten päälle kirjoitin meidän kiitokset, kun maali oli kuivunut.

Valmis käärö

Ja sisällä suklaalevyt :)

Koiramaiset Anelmaiset

Äitini ihasteli kovasti tytölle tekemiäni mini-anelmaisia, mutta samaan hengenvetoon totesi, että olisipa myös kiva saada villasukat alaskanmalamuutin kuvalla. Ajattelinpa yllättää äitini ja yhdistää nuo ideat, kun äidin synttäritkin oli tulossa. Näin syntyi koiramaiset Anelmaiset! Ja enhän minä sitten malttanut odottaa sinne synttäripäivään asti, vaan äiti sai sukat jalkaansa heti! :D

Nämä ovat muuten neulottu Anelmaisten ohjeella, mutta kukkaraita korvattu malamuutilla ja nilkan kuvio tassuraidalla, joiden kuviot suhrasin itse. Malamuutista tuli melkein tunnistettava.. ;) Ja samallahan valmistui toinen työ Ideat todeksi -listalta. :)

Sopivat tuli! :) (Ja podengon oli pakko taas ihan pakko osallistua kuvaukseen... :D)

Tässä vielä ruutupiirrokset alaskanmalamuutin ja tassun kuvioon:

Villasukat isälle ja pojalle

Rasti seinään! Itselle luomani Ideoista teoksi -haaste on polkaistu käyntiin! Ensimmäisenä listalta valitsin työn alle villasukat miehelle. Minun on pitänyt jo kauan tehdä hänelle villasukat, mutta ei vaan ole vuosiin puikot tarttuneet käsiin. Joskus seurustelun alkuaikoina taisin parit sukat tehdä, kun ei kukaan minulle kertonut "ei villaista ennen kultaista", mutta eipähän tuo tainnut juuri vaikuttaa.. ;) Sen jälkeen sukkia on tullut vain mummoilta, joten päätinpä ilahduttaa isäntää ihan oman vaimon tekemillä villiksillä.

Valitsin malliksi Novitan sukkalehdestä löytyneen Metsäretken, joka minusta oli aika sopiva paljon luonnossa liikkuvalle. Ohjeesta poiketen tein sukat 7 veljeksestä (tummansininen ja puhtaanvalkoinen)  nelosen puikoilla ja noudatin koon 38 ohjetta, jolloin sukista tuli passelit tuommoiseen noin koon 44 jalkaan. Sukat ovat nyt olleet tovin käytössä ja kyllä varmasti 3,5 puikoilla olisi tullut napakammat, joten jatkossa teen kyllä sukat niillä.

Minusta oli mukava ajatus "isä-poika -sukat", joten tein samalla vauhdilla meiden pienemmälle 1 vee isännälle villikset. Aloitin 36 silmukalla ja lisäsin/kavensin ohjeen mukaan.Nämä myöskin samasta langasta ja samoilla puikoilla. Pojan sukissa löysempi jälki ei niin haittaa, antaa varsissa paremmin periksi noissa pikku-ukon juntturakintuissa.

Sittenpä miettimään, mitä sieltä listalta seuraavaksi poimisi. Ehkäpä nyt samalla vauhdilla vielä ainakin yhdet villasukat.. :)

Syksyn synttärijuhlat

Nyt kun taas välillä vettäkin sataa ja kuraa lentää, niin on hyvä hetki palata hieman ajassa taaksepäin ja kirjoittaa meidän syksyn synttäreistä, kun jäi silloin päivittämättä. Ja pakko kirjoittaa nyt kakun resepti ylös, ennen kuin unohdan sen!

Lokakuussa juhlittiin meidän 1-vuotiasta isännän alkua ja jo perinteiseen tapaan askartelin kutsukortit. Hieman oli idea hakusessa, kun pienellä miehelä ei vielä mitään suosikkihahmoa ollut, mutta lopulta keksin syksyyn sopivat sammakot.

Taustakartonkiin tupsuttelin akryylimaaleilla lehtiä, joihin sain sabluunan vaahteranlehden mallisella kuvioleikkurilla. Sammakon leikkasin kartongista ja juhlahatun kuviopaperista. Lisäksi vielä hiukka kimalleliimaa ja silmät päähän. Aika veikeät niistä tuli! :)

Halusin tehdä syksyyn sopivasti omenakakun, mutta en millään löytänyt mieleistä ohjetta, joten aloin kehittelemään omaa kakkua. Hirveästi en itse pidä päärynän ja kinuskin yhdistelmästä, johon löytyi enemmän reseptejä, vaan omena ja kinuski on enemmän minun mieleen, joten tässäpä ohje Hannin omena-kinuskikakkuun:

Omena-kinuskituorejuustokakku

Pohja:
200 g täysjyvä  digestive-keksejä
75 g voita

Täyte:
7 liivatelehteä
1,5 dl sokeria
2-3 omenaa
nokare voita
5 dl vispikermaa
400 g maustamatonta tuorejuustoa
1 dl kinuskikastiketta
0,5 dl sitruunamehua

Kakun päälle:
1 liivatelehti
1-1,5 omenaa
hyytelösokeria
vettä
1 dl kinuskikastiketta


Pohja:
 - Murskaa keksit ja lisää voi. Levitä muruseos tasaisesti leivinpaperilla vuoratun irtopohjavuoan pohjalle.


Täyte:
- Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen.
- Karamellisoi omenat: Leikkaa omenat pieniksi kuutoiksi. Sulata sokeri puhtaalla kuivalla paistinpannulla, varo polttamista. Kun sokeri on sulanut ja muuttunut kauniin ruskeaksi, lisää omenakuutiot. Sekoita tasaiseksi ja lisää voinokare. Jätä jäähtymään muun täytteen valmistuksen ajaksi.
- Vispaa kerma vaahdoksi ja jätä hetkeksi odottamaan
- Sekoita tuorejuusto ja kinuskikastike keskenään toisessa kulhossa
- Lisää karamellisoidut omenat
- Liota liivatelehdet kuumennettuun sitruunamehuun ja lisää tuorejuustoseokseen
- Lopuksi lisää kermavaahto nostelemalla sekaan
- Kaada täyte keksipohjan päälle ja anna hyytyä jääkaapissa muutama tunti, mielellään yön yli

Päällinen:
- Laita liivatelehti likoamaan kylmään veteen
- Tee kakun päälle "rengas" pieneksi kuutioidusta omenasta. Mitä enemmän omenaa, sitä paksumpi rengas
- Valmista yksi annos hyytelösokeria pakkauksen ohjeen mukaan (Ei ole nyt pakettia, enkä muista mittoja ulkoa) ja sivele hyytelösokeri omenanpalasten päälle
- Kuumenna  kinuskikastiketta ja liota liivalehti siihen. Kaada kinuskikastikse omenarenkaan keskelle.
- Anna hyytyä vielä jonkun aikaa jääkaapissa

- Irrota varovasti reunat veitsellä vuoasta ennen vuoan avaamista

En nyt tiedä miten oikeaoppista tuo kinuski"kuorrutteen" tekeminen kakun päälle oli noin, mutta minusta ainakin toimiva: leikkaantuu hyvin, eikä valu.

Tästä kakusta kyllä tuli minun lemppari ja vieraatkin tykkäsivät kovasti!